Suvi ja kesä. Kuuluuko kesällä olla suvi. Eli lämmintä, kuumaa, aurinkoista. Kyllä juu, vaan ei liikaa. Koko kesän kuumuus olisi meille taviksille liikaa. Ei saa olla mitään liikaa. Heti tulee sanomista. Jopa saunakuumuus pitää olla kohtuurajoissa. Mutta mikä on sitten kullekin kohtuus, se onkin jo vaikeaa tietää.
Eräätkin kesälomakauteni - silloin kun vielä oikeita töitä oli tehtävä - olivat kaukana kesän kuumuudesta. Lomaa vietettiin varusteena toppatakki, pipo ja hanskat. Muistaakseni. - Toki muistikuvat muuttuvat vuosien myötä. Kirjallista dokumentointia en harrastanut. Mummu olisi tiennyt. Hän kirjasi joka päivän säätiedot omaan allakkaan. Sen joinkuin muistan.
Kaikenlainen värimaailma on kaunista. Jopa pilvisten päivien harmaudessa.
Olkaamme ylpeänä erilaisia. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Minun tontillani näin saakin olla. Kukkien, joiden nimistä en mitään tiedä, mutta kauniita ovat. Ne kukoistavat väriloistollaan, nyt kylmän kauden väistyttyä, kukin vuorollaan ja eri aikaan. Se onkin puutarhani ihanuus. Ei liikaa fiilistelyä vaan vaan nautintaa omaksi iloksi.
Keskikesän juhlinta oli – lipun liehuntaa lukuunottamatta - varsin tavanomaista. Tavanomaista siksi, ettei se paljoa poikennut muista päivistä. Tai olihan se sen verran erilaista, että pihakiikkuni varjossa käväisi tavallista enemmän ystäviä. Kävijöiden ikähaarukka oli mieltä hivelevää. Jutustelun lisäksi tuli hoideltua monia tähdellisiä asioita.
Mutta kuuluihan juhannukseeni muutakin. Tietty saunominen, mutta sehän nyt on kesällä muutenkin jokapäiväistä.
Juhannuslisukkeena oli kesämakkaroiden grillaus. Myös mummelin pikkumakkarat pääsivät muiden isoisten joukkoon paistumista ja väriä saamaan. Ja sitten naamaan ystäväsinapin kera. Olihan tuimaa...molemmat.
Ei siis mitään uutta tältä rintamalta. Ei hukuttu ämpäriin eikä kontattu kotiin. Vesisaavikin odotti yön yli tyhjänä sadevettä. Sitten se olikin oli juhannuspäivänä täynnä.
Mitäpä muuta kuin rentoa meininkiä. Ei turhia paineita ja pelkoa huomisesta. Surraan, kun on suremisen aika. Mitä sitä liiaksi etukäteen. Ei kun molemmat jalat maasta ylös, niin kyllä peffa paikkansa hakee, oli äidin ohje. Potallekin on löytynyt uusiokäyttöä.
Kesä jatkuu. On sitten lämmintä eli ei. Jokainen päivä paisteineen tai sateineen on samalla samanlainen ja erilainen. Niin olemme mekin. Myös nämä katonharjalla toisiaan vahtivat sateenkastelemat kaksi varista. Olivat hetken ja sitten jo poissa.