karinblogi

laudoitus Ei niin suurensuuri ole tämänkään päivän työn saalis. Mutta kai tyhjää parempi.  On laudoitettu, on raudoitettu, on laitettu routaeristyskin.   Roskakatos tuohon on tulossa.    Niin olen tuota työntekoasiaa tykönäni ajatellut että kunhan riittäisi näitä aamuja joina on  jossain päin joku työmaa odottamassa ja  siksi hyvä syy nousta sängystä ylös ja jopa  hiukan itsekkäästi tuntea itsensä jollain tavalla tarpeelliseksikin. 

On joskus askarruttanut  päänuppiani että mikähän  järki tässä ikäkysymyksessä oikein on. Juuri kun alkaa tuntumaan siltä että edes suurinpiirtein on ihminen oppinut  oman ammattinsa hommia tekemään  niin ettei aivan joka päivä ole sormi suussa ja katse harhailemassa  että mistähän nyt löytäisi jonkun joka selittäisi miten tämmöinenkin tehdään niin eikös vaan olekin jo  joidenkin mielestä aika siirtyä pois hus helkkariin  työn ääreltä ja joutilaaksi  makaamaan -vanhuksena, höh.  

Eikä se ikänsä pätkä- ja satunnaishommia tehneellä, usein työttömänäkin olleella, ole aina niin taloudellisestikaan mahdollista  alkaa pelkästään eläkkeelläeläjäksi.   Usein on  pieni pakko jotain silloin tällöin tehdä, jotta leivänsyrjässä pysyy ja sateensuojassa saa asua.   Eikä työnteko sinänsä mikään rangaistuskaan  ihmiselle ole. Tällaiselle yksinkertaiselle tallaajalle se on pikemmin  just se ainoa mahdollisuus toteuttaa tätä ihmisenä olemistaan, tekemällä jotain.  Ei nyt ihan niin kuin edesmennyt chileläinen runoilija asian kertoi; " työtä ja työtä, palanen leipää ja unta ruoskan verran..."  Kovin monella silti maailmassa on tasan noin.  Tässä maassa  on työ jo laimentunut aika siedettäväksi, jotain on  kovalla tappelulla saatu sentään aikaan.

Niin, tuohon siis tehdään  roskapöntöille sateensuoja. Ei niitä niin mukava ole lumihangesta talvella kaivella, joten tarpeeseen tulee.  Roskalaatikoita on  nyt pakko olla monenmoisia. Kahdeksan erilaista tuohonkin tulee.   Ehkä hyvä niin.  Mutta  on siinä vähän ylinmääräistäkin hommaa.  Kovat ovat palomääräykset. Helkkarin painavalla ja kalliilla palonkestävällä levyllä on sisäpinta vuorattava. Katon sisäpintaan jopa kaksinkertainen palolevy.   Eiväthän ne roskat mitenkään itsessään palovaarallisia olisi, mutta kun  ovat keksineet  , jotkut nykynuoret, kai elämän sietämättömän helppiyuden ahdistamina, että sytytelläänpä noitakin palamaan.  Ja sitten kun ei asialle mitään muuta osata tehdä niin  yritetään sitten rakennuttaa kaikki  niin palamattomaksi että ei syty, ei. 

Onhan sillä työllistävä vaikutus, juu. Saan minäkin jonkun euron.  Mutta ehkä, jos asiat toisin olisivat, taloyhtiöt  saattaisivat jotain  sinänsä hyödyllisempää rakennuttaa niilläkin rahoilla?