Tietoja

Kirjoittanut: Terttu Elomaa

Kategoria: Terttu Elomaan blogi

Luotu: 15 maaliskuu 2024

Osumat: 468

- Viimeisiä viedään, sanoi akka kun rahapussin sisältöä torikaupoilla plokkasi. Hyvä, jos pussin sisältö riitti käntyn ostoon. Olisi parempi jos tulevina aikoinakin riittäisi. Ettei ihan viimeisiä. Pelko on, mutta toivo elää.

Lumen tulon suhteen voinen olla hieman optimistisempi. Ehkä kohta puoleen tässä viimeisiä vietäisiin. Rupeaa nimittäin jo vähän meikäläistäkin, talvesta tykkäävää, kyllästyttää tämän talven pituus. Kuten lumisesta talvesta, myös kaikista muistakin vuodenajoista olen mielissäni. Neljä erilaista vuodenaikaamme ovat odotettuja. Ei ole ehtinyt kyllästyä olevaan. Nyt pikapuoliin näin on käymässä. Sormet syyhyää jo lumen alta pilkottavaan maahan, pääsyä ulkohommiin. Ainakin istuskelemaan rappusilla ja katsomaan "horisonttiin" mitä lie ajatellen.

- Toivossa on hyvä elää, sanoi se kuuluisa lapamatokin. Tarkoitan tässä toivoa pienellä teellä, vaikka toisenlainen Toivoni onkin suurenmoinen.

Tietoja

Kirjoittanut: Terttu Elomaa

Kategoria: Terttu Elomaan blogi

Luotu: 08 maaliskuu 2024

Osumat: 627

Ajankulu on metka asia eri ikäkausina. Lapsena ei ajankulua edes huomannut, leikit veivät osansa. Erilaisen ajan huomasi, jos äiti laittoi päiväunille. Toki näin ei monasti tapahtunut, sillä hän oli päivisin töissä. Joku hoitotäti vissiin, Olga muistaakseni.
Sitten teiniaika meni omaa rataansa, ei aina vanhempien mieliksi. Odottavan aika oli tänä ikäkautena pitkä. Piti saada ikää tarpeeksi ties mihin...
Ja kun ikää oli tarpeeksi niin tässä sitä ollaan. Mihin lie aika kulunut. Ei kai ihan hukkaankaan, luulisin.
- Muistaakseni se oli pari vuotta sitten, ajattelen nyt monasti. Ei maar. Vuosia on kulunut mietitystä tapahtumasta jo reilusti enemmän, ainakin kymmenen. Vuodet vain vilisevät.

Hyvä puoli tässä ajan kulumisessa on se, että eipä ole juuri tullut aika pitkäksi. Aina on jotain sävelletty ja vihelletty. Ja jos ei muuta keksi, niin sänky tyynyineen on oiva kaveri. Ja taas jaksaa jatkaa. Jatketaan ajan päättymiseen asti. Joillekin se koittaa ennemmin, toisille myöhemmin.

Ajankulua se tämäkin minun kirjoitteluni ja sivutiellä oloni on. Mitäpä sitä muutakaan. Ihan omaksi ilokseni tätä teen ja jos joku ohikulkija sivutiellä tekeleeni näkee ja vielä viitsii lukea, niin mikäs siitä. Mukaan vaan tälle ikuisen oppimisen tielle, jota täällä harrastetaan.

Tietoja

Kirjoittanut: Terttu Elomaa

Kategoria: Terttu Elomaan blogi

Luotu: 25 helmikuu 2024

Osumat: 554

...ja nyt puhun omasta puolestani.

- Elinikäinen oppiminen.
Sitä suositaan ja suositellaan. Elinikäisen oppimisen polku.....kunhan se tehdään omin varoin, uutisoidaan. Ei siis valtion ”ilmaisella” rahalla, ei aikuiskoulutusvaroin tai muutenkaan. Jos opiskella haluat, niin hanki omat rahat siihen opiskeluun. Pankit varmaankin lainoittavat mielellään, jos vain on takuut eurojen takaisinsaamiseksi.
Toista se on esimerkiksi tämän Sivutie.net'in parissa ”opiskelu”. Vanhakin voi jotain oppia ja vieläpä ilmaiseksi. Ajankulusta ei laskuteta saati makseta. Ja jos minä opin, opit varmasti sinäkin.

- Ruokajonot pois näkyvistä.
Tähän avuksi kuulin mediasta jonkun tahon esittäneen ruokakassien tilausta etukäteen. Ehkä netin kautta tämäkin. Ei tarvitsisi nähdä jonoissa seisoskelijoita. Ovat kummiskin haalimassa ilmaista ruokaa, vaikka varaa olisi itsekin kaupassa käyntiin. Onhan tulija tullut paikalle jopa omalla autolla.
Ketähän nuo ruokajonoissa olijat häiritsevät muita kuin päättäjiä. Antaa huonon kuvan kansalaisten köyhyydestä. Ja ketkäs sitten sieltä netistä kassinsa tilaavat? Rikkaat köyhät, joilla on varaa tietotekniikkaan. Ja heillehän ei ruokakasseja ole tarkoitustakaan jakaa. - Pitäisiköhän jonojen lopettaminen aloittaa jostain muusta kuin niiden ”piilottamisesta”.

- Valitettavasti maassamme ei saa muuta kuin valeuutisia, uutisoitiin ”pillastuneen” Trumpin sanoneen. Liittyi kuvaan vatsakkaasta golffarista. Valeuutinen kyllä, sillä ko. kuvan luomiseen oli käytetty tekoälyä.
Ponttini kuitenkin on, että USA:ssako ei ole muunlaisia uutisia kuin valesellaisia. Ja tämän sanoi entinen presidentti.

- Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 89 puolesta, 73 vastaan, 1 tyhjä ja poissa 36 edustajaa.
Äänestystuloshuomioni on siinä, että missä ovat nuo 36? Sairaana, virkamatkoilla vai käytäväkaffeella? Missä etäyhteysmahdollisuus, joka on jo käytössä monella pienelläkin toimijalla! Luulisi sitä nyt eduskuntatalossa varmistukset saatettu sellaiseen kuntoon, että äänestysnapin painaminen onnistuisi matkojenkin päästä, jopa kotoa käsin flunssaisena. Kansalaisille tärkeistä asioista kumminkin on kyse ja kansanedustajat ovat kansan asiainhoitajia. Puhuisin jopa edustajien velvollisuudesta äänestää.

Tietoja

Kirjoittanut: Terttu Elomaa

Kategoria: Terttu Elomaan blogi

Luotu: 24 helmikuu 2024

Osumat: 553

 Allaoleva vuoden 2018 tekstini voisi liittyä vaikkapa nyt uusittavaan sivutien päivitykseen. Nettimaailmassa on vain jotenkin pysyttävä mukana.
     * * *

 Tulipa oltua kurssilla, jonka nimi oli jo osallistujien ikä huomioiden aivan passeli: Joka mummi nettiin ja vaaritkin mukaan.
Kurssilaiset olivat nettitiedoiltaan ja taidoiltaan monella tasolla. Ilokseni havaitsin etten ollut ainoa, joka myönsi, että tiedoissa on puutteita. Monenmerkkiset koneet, "pöntöt", läppärit, tabletit, älypuhelimet, vaikka ovatkin periaatteessa lähes samankaltaisia, ovat kuitenkin erilaisia toiminnoiltaan. Opiskeltavaa riittää. Niin koneiden käytössä kuin niiden kautta osallistumisessa nettimaailman kiemuroihin.
Nykyään lähes kaikki toiminnot on siirretty ”taivaalle”, internettiin. Pankki- ym. konttorit ovat sulkeneet ovensa. Omien raha- kuin muidenkin asioiden käsittely on tehty vaikeaksi heille, joilla ei ole osaamista eikä  tietokoneita käytössä.

     * * *

”Katso netistä” sanat lausutaan liiankin usein. Jopa meidän kaikkien Yle näyttää suuren osan tiedonvälityksestään vain netissä. Onko tämä tasa-arvoa katsojia kohtaan. Esimerkiksi noin 500 000 eläkeläisellä ei ole pääsyä nettiin. He eivät sitä käytä. Kaikilla ei ole varaa hankkia laitteita, toisilla taas ei edes halukkuutta opetella.
Tietoyhteiskunnassa eletään, mutta voidaan sanoa, että monet ovat jääneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Jopa soittaminen on haastavaa. Ei ole helppokäyttöisiä lankapuhelimia, ei edes puhelinluetteloita. ”Katso netistä”, tulee tässäkin vastaan. 

Entä matkustaminen paikasta A paikkaan B. Ennen tuo oli melko lailla simppeliä. Menit asemalle, ostit lipun ja lähdit matkaan. Mutta nyt kaikki varaukset tulee tehdä internetin välityksellä, hakukoneita käyttäen, ”lokerikkoja” klikkaamalla, kysymättä kasvokkain ihmiseltä tietoa. Kaikilla ei ole auttajaa vierellä opastamassa. Olen monasti ajetellut, että osaisinkohan itsekään enää hankkia kaikenmaailman lippuja ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Taitaisin jäädä rannalle ruikuttamaan.
Nykyaikaa, sitä tämä. Mutta yritetään pysyä kaikesta huolimatta mukana.

     * * *

Tietokoneita käyttämättömät syrjäytyvät monista palveluista ja tähän pitää puuttua. Tarvetta opastuksiin on. Se on havaittu ja tunnustettu.
Tietoyhteiskunnan asiat ovat hallituksen kärkihankkeita, mutta osa kansalaisista on unohdettu. On menty aivan liian suurin loikkauksin. Mummit ja vaarit on unohdettu. Työ on jätetty kolmannen sektorin hoidettavaksi, kuten moni muukin auttamistyö.

Osallistu, kysy. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Ongelmat pyritään yhdessä ratkaisemaan. Jos ja kun eteesi tulee tiedon jakamiseen halukkaita vapaaehtoisia nettiopastajia, niin ei kun mukaan, vaikka et omistaisikaan konetta. Aluksi kuuntelemalla mitä netti tarjoaa juuri sinulle, oppimalla eri sanojen merkityksiä ja omia mielenkiinnon kohteita etsimällä, saattanet innostua enemmän ja rohkaistua edes kokeilemaan.

Koneita on turha pelätä. Jo aikoinaan töissä tietokoneaikaan siirtyessäni päällikköni opastus oli: paina vain rohkeasti nappulaa. Minähän painoin ja tällä tiellä ollaan.

Miksi siis mennä nettiin? Tähän pitää ensin saada vastaus. Sitten homma etenee kuin itsestään.