Jos ei tunnin junaa, jonka kulkumatka on kuitenkin jotain tunti puolitoista, niin entäs monen tunnin juna länsirannikolle. Suoran ratayhteyden ”Aaltoradan” saaminen länsirannikon kaupunkien välille tuntuu kiehtovalta. Ajatus konkretisoitui porilaiselle pikakäynnillä naapurikaupunki Raumalla. Nyt täältä periferiasta ei pääse junalla suoraan edes maamme pääkaupunkiin. Pohjoiseen matkaamisesta puhumattakaan. Vaihtoja, vaihtoja... Ei tällainen vanha akka edes jaksa pohtia kaikkia vaihtoehtoja.
Selvityksiä tehdään ja on tehty. Hidasta on eikä se aina ole huono asia. Jäitä hattuun. Varsinkin siihen etelän ”pikajunaan”. Maakunnan ihminen ei heti osta selitystä matkustusnopeudesta. Meikäläiselle sopii vaikka monen tunnin junayhteys, suora sellainen.
Tämä ehkä sitten joskus, jos edes silloinkaan.
* * *
Mitäpä tässä kiirettä valmiissa maailmassa. Vai onko näin? Muutamat ”viisaat miehet” varmistavat nykyvalmista maailmaa omanlaisekseen. Hajota ja hallitse. Ensin hajotetaan, tapetaan, pannaan kaikki matalaksi, murskaksi, hävityksen helvetiksi, jotta päästään tekemään oma kultainen kupla. Suunnittelupöydät ovat varmasti täynnään "hyviä" vaihtoehtoja.
On tämä ihme aikaa. Ei ymmärrä, eikä ole haluakaan.
* * *
Jos on maailmankirjat sekaisin, on kirjakasa vinksallaan lähempänäkin. Oman maan asioiden seuraaminen sekin käy jo raskaasta työstä. Aivoterveyden kannalta kaikenlaisten uutisten seuranta on jo niin rasittavaa, että niistä pitää ottaa aika ajoin lomaa. Ei jaksa, eikä aina ole enää haluakaan. Kyllä kait joku viranomainen sitten joskus kertoo miten toimia. Vai miten on, jos olet siellä digimaailman kirjokansissa ja kertomiset jäävät ”pilveen”. Toimiako miten? En tiedä, mutta en jaksa nyt vaivata silläkään päätäni.
* * *
Pääkoppani kertoo hiljaisesti koputtaen:
Lopeta jo pähkäilyt. Paina tallenna nappia ja mene maate. Ei nämä asiat pohdinnoistasi miksikään muutu. Päivätorkkujen jälkeen saatat olla toisenlaisesti väsynyt eikä silloinkaan edes erkki saa sinusta selvää.
