Varovasti kurkkasin. Lintu sinne meni. Puuvarastooni. Sisälle katsoessani en kyllä havainnut ensinäkemältä mitään muutosta edelliseen käyntiin. Saunapuita lähes joka päivä tuosta kopista haen.
Sitten katseeni kääntyi yläoikealle Säilytän siinä kohdassa pientä sahaa ja melko tylsää kirvestä. Ovat paikassaan, jos ja kun tarviin.
Nyt en tarvi hetkeen.
Miten pian ja miten kaunis linnunpesä siinä olikaan. Nätisti sahaa ja kirvestä apuna käyttäen. Nyt vain tukirankana.
Aluksi ihastelin muutaman päivän tuota asumusta. Annoin asian ”hautua” ja jäin odottamaan alivuokralaisiani. Pientä liikettä oli lähistöllä, mutta varmuutta muuttajasta ei minulla ollut. Vaihtoehtoja tutkailin.
En vielä noussut puupölkylle katsomaan pesän sisuksiiin. En halunnut vaikeuttaa muuttopuuhia. Elämän alun munat varmaan kyllä olivat jo tuolloin pesässä.
Asetin hiljaa vieressä olevan orsipuun lähelle pesää. Tulevia lentoharjoittelijoita ajatellen. Myös itseäni, etten vain vahingossa menisi liian lähelle ja esteestä muistaisin, että miksi ei.
Muutaman päivän kuluttua oli ihan pakko. Päätin tarkistaa asumuksen.
Nousin tuolle varastossa olevalle pienelle pölkylle. Olin jo varautunut kameralla. Hiljaa, varovasti turhia hötkyilemättä. Äitiliini (tai isä) ei ollut paikalla. Sen varmistin. Oli lähtenyt ruoanhakumatkalle. Suojasin kuitenkin kasvojani, jos vaikka emo olisi palannut. Takakautta, jossa on reilu linnunmentävä aukko. Sitä myös näytti käyttävän.
Nostin kuvanottovälineeni niin ylös kuin lyhyillä käsilläni sain. Ja kas. Olihan asumuksessa elämää. Täysin liikkumatta. Niin kuin minäkin. Taisimme kaikki kolme tuossa vaiheessa olla hieman varuillamme. Astuin hitaasti maahan ja poistuin paikalta.
Kaikki hyvin. Tuo lintupesue on mustarastasperhe. Vanhemmat, uskoakseni pesällä molemmat käyvät, hoitavat ja ruokkivat edelleen kasvavia poikasiaan. Tarkistan.
...mustarastas munii huhti-toukokuussa 2-6 munaa. Vain naaras hautoo, mutta molemmat emot ruokkivat poikasia. Haudonta-aika 11-14 vuorokautta...Pesäpoikasaika 12-16 vuorokautta...Saattaa tehdä 3 pesyettä kaudessa...rauhoitettu...
On näitä asukkeja muitakin. Räkäteitäkin, vaikka en niistä niinkään välitä.
Talitintti hyväksyi katselmuksessaan seinustan uuden pöntön. Myös västäräkkipariskunta teputtelee ja keikuttelee pihassa kehuja kuunnellen. Huhuilevat sepelkyyhkyt ovat tutussa ympäristössä. Mitä vielä. Ison kuusen, naapurin, suojassa varis raakkuu ja aikanaan poikasensa uikuttaa kuin pieni lapsi. Aluksi erehdyinkin luulemaan naapuruston vauvan itkuksi.
Tällaistä täällä. Lähes maaseudun rauhassa, mummon mökissä. Linnunlaulua kuunnellen ja nyt jo auringonkin hieman helliessä. Kasvimaalla puuhastelu on jäänyt vähemmälle, vaikka lumet ovat sulaneet ja maa pehmentynyt. Kylmä kausi on verottanut sekä minua, että kasvillisuuden rehoitusta. Muutaman perunan toki tökkäsin multiin. Luulen kuitenkin, että kohta ruohonleikkuri pitää testata kesäterään.
Eiköhän tämä tästä. Eteenpäin.
