Tulosta
Kategoria: Heikki Kemppaisen blogi
Osumia: 367

Hamletin ollako vai eikö olla on Yrjö Jylhän suomennoksessa ”Ollako vai eikö, siinä pulma: jalompaa onko kärsiä ja sietää kaikk' iskut, nuolet julman kohtalon.” Tällä aasinsillan kaltaisella siirtymällä tulen filosofiseen eri pulmissa käytävään pohdiskeluun niin tai näin, mutta meneeköhän se aina väärinpäin? Pohdiskeluni ei perustu mihinkään erityisiin yksittäistapauksiin, mutta nyt kohta vuoden ajan olleessa tilanteessa on jouduttu poikkeuksellisen usein valintaan, toteutetaanko jotakin vai eikö tehdä?

Tosin on ollut kaiken aikaa voimassa tietyt reunaehdot, joiden rajoissa on ollut mahdollista toteuttaa joitakin toimintoja. Se on vaatinut ketteryyttä ja viitseliäisyyttä muuttaa totuttuja malleja. Monet toimijat ovatkin siinä onnistuneet. Sekä teko että tekemättä jättäminenkin ovat tekoja. Ne ovat sitten arvostelemisen ”armolahjan” kansalaisten kohteina ja hyvä niin, mutta… Jälleen on mahdollinen jakolinja siinä, kun joku armoitettu hoksaa sen menneen väärinpäin. Tosin joku muu katsoo sen sittenkin menneen oikeinkin päin. Hämmentävänä aikana on myös ihmisen mieli koetteella. Siksi kaikki toimijat tarvitsevat sekä itsemyötätuntoa että toistensa ymmärrystä myös tilanteissa, joissa hommat näyttävät menneen väärinpäin. Myötätuntoinen suhtautuminen voinee olla näkökulmalla jotakin sitä, että riittävän hyvin on sittenkin toimittu.

Miten käy yhteisöistä vieraantuneiden ja kadonneiden? Ikääntyneitä suositeltiin heti poikkeusajan alkaessa pysyttelemään omissa nurkissaan. Onpa kuulunut ja näkynyt uutisoinneissa sitäkin, että kun jotkut uskaltautuivat liikkeelle, heille jopa huomauteltiin, miksi täällä olette, menkää koteihinne! Moneen osallistumiseen on vaadittu ennakkoilmoittautumiset, mistä voi olla seurausvaikutuksena vetäytymisiä. Keskeinen liikkeelle lähdöstä luopumisen peruste on viruksen pelko. Näin hiljalleen aiempi säännöllinen käyntipaikka jää pois ja saattaa pysyä poissa ohjelmasta vastaisuudessakin. Uudelleen oven avaaminen ei välttämättä tulekaan mieleen.

Edelleenkään ei voida unohtaa toimintojen siirtymistä verkkoon. Kuinka paljon hukataan tämän vuoksi aiempia aktiiveja. Se jää nähtäväksi. Perinteinen kaveria ei jätetä periaate voi olla yleisellä tasolla edelleen voimassa, mutta jonkin verran laimentuneena. Omissakin ympyröissä on ihan riittävästi pureksittavaa. Kun sitten joskus paluu avoimeen elämäntyyliin palautuu, niin silloin kysytään myös yjyerisöjen vastuunkantokykyä. Vieläkö silloin on voimassa periaate kaveria ei jätetä eikä myöskään unohdeta?