Blue Flower

fShare
1

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto suhtautuu hyvin kriittisesti Soten valinnanvapauteen, jossa julkiset palvelut romutetaan markkinavoimien tieltä. Sosiaalipalvelut ovat jääneet sivuosaan: siis missä sosiaalityö tapahtuu ja millä resursseilla. Liiton antamassa lausunnossa todetaan esityksen olevan erittäin keskeneräinen, epämääräinen ja puutteellinen. Jopa siinä määrin, että joitain kohtia lakiluonnoksessa oli jopa mahdoton arvioida. (Hallitus antoi esityksensä valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta 2017.)

Liitto näkee suurena uhkatekijänä sen, että valinnanvapaus toteutuu vain vahvimmilla. Niillä, jotka hallitsevat palvelujen käyttämisen ja tietotekniikan. On suuri huoli siitä osasta väestöä, joka ei jostain syystä pysty, osaa tai voi käyttää sähköistä asiointia.

- Valtiovalta ei voi olettaa, että kaikilla on mahdollisuus sähköiseen asiointiin.
Palveluohjauksella on merkittävä rooli, jotta ihmisillä olisi edes teoreettiset mahdollisuudet saada tarvitsemiaan tarkoituksenmukaisia palveluita.

- Vammaisilla henkilöillä tulee säilyä täysi itsemääräämisoikeus oman elämänsä järjestämisessä. Päätösvallan etääntyminen asiakkaista on merkittävä riski.


Ketä halutaan asiakkaiksi?

 

- Ovatko kaikki ihmiset yhtä haluttuja asiakkaita firmoille, vaiko vain ne hyvätuloiset, joilla on maksukykyä ostaa lisäpalveluita omalla rahalla. Miten taataan palvelujen saatavuus syrjäkylillä, joissa ei välttämättä ole palveluntuottajia kiinnostavia markkinoita.
- Entä henkilöt, jotka käyttävät liikkumiseensa Kelan korvaamia taksimatkoja. Miten heidän valinnanvapautensa toteutuu. Minne he saavat matkustaa saadakseen tarvitsemiaan palveluita? Tällä hetkellä heidän valinnanvapautensa rajoittuu lähimpään terveyskeskukseen.


Terveyskeskusmaksut pois


Pienituloisilla työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä on hankaluuksia käyttää terveyspalveluita rajusti nousseiden asiakasmaksujen vuoksi.
Terveyskeskuspalvelut tulisikin tehdä maksuttomiksi laajentamalla sairausvakuutuksen korvaukset koko väestöä ja terveyskeskuspalveluja koskeviksi. Tämä poistaisi eriarvoisuutta ja vähentäisi terveyseroja, sillä työterveyshuollon piirissä olevat saavat palvelut maksutta.

 

Miten taata budjetoinnin onnistuminen?

 

Lakiesitykseen sisältyvä henkilökohtainen budjetointi sisältää liiton kannan mukaan sudenkuoppia.
- Miten taataan, että henkilökohtaisen budjetoinnin arvo on sellainen, että sillä saa tosiasiallisesti hankittua tarvittavat, riittävät ja yksilöllisen palvelut.
Entä miten varmistetaan, että henkilö pystyy seuraamaan vuosibudjettiaan siten, että palvelujen saatavuus riittää koko vuoden tasaisesti, eikä paljon palveluja tarvitseva jää loppuvuodesta ilman tarvitsemiaan palveluja.

- Lakisysteemi on tällaisenaan niin vaikeaselkoinen, että tavallisen kansalaisen on mahdoton ottaa siitä selvää, todetaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton lausunnossa.

Hallituksen esityksen sisältöä

Hallitus antoi esityksensä valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta 2017. Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019, osa pykälistä kuitenkin jo lokakuussa 2017.

Maakunnilla olisi mahdollisuus ottaa valinnanvapausmalli sosiaali-ja terveyskeskusten osalta käyttöön vaiheittain.

 

Lain tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja ja parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Esityksen mukaan asiakkaan valinnanvapaudella tarkoitettaisiin asiakkaan oikeutta valita palveluntuottaja ja tämän toimipiste sekä palveluja antavat ammattihenkilöt tai ammattihenkilöiden moniammatillinen ryhmä.

Asiakkaan valinnanvapaus koostuisi suoran valinnan palveluista, maakunnan liikelaitoksen valinnasta sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla saatavista palveluista.

 

Suoran valinnan palveluita tuottavan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suun hoidon yksikön asiakas voisi valita vuodeksi kerrallaan ilman maakunnan tekemää palvelutarpeen arviointia tai ohjausta. Asiakas voisi valita palvelun tuottajan myös suoran valinnan palvelun tuottajan myöntämän asiakassetelin perusteella.

Lisäksi asiakkaalla olisi oikeus valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Maakunnan liikelaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle voitaisiin myöntää tietyissä palveluissa asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, joiden perusteella asiakas voisi valita palvelun tuottajan.

Henkilökohtaisessa budjetissa asiakkaalla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Lisäksi laissa säädettäisiin asiakkaan oikeudesta valita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö tai ammattihenkilöiden moniammatillinen ryhmä.

 

Valinnanvapausjärjestelmään kuuluvien palveluntuottajien tulisi olla lainmukaisessa rekisterissä ja olla liittyneinä laissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin.

Maakunta tekisi sopimukset suoran valinnan palvelun tuottajien kanssa ja päättäisi palvelun tuottajille maksettavista korvauksista laissa säädettyjen rahoitusperiaatteiden perusteella.

Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kautta asiakasta koskevat asiakas- ja potilastiedot olisivat tuottajan saatavilla palvelun toteuttamisen edellyttämässä laajuudessa. Maakunta myös vastaisi siitä, että asukkailla on saatavissa riittävä tieto valintojen tekemiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lisäksi maakunta, maakunnan liikelaitos ja suoran valinnan palvelun palvelujen tuottajat vastaisivat osaltaan asiakkaan palvelujen yhteensovittamisesta.

Asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi olisi valtakunnalliset valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut, joita kaikkien laissa tarkoitettujen palvelun tuottajien olisi käytettävä. Tiedonhallintapalveluissa olisi tiedot palvelun tuottajista ja niiden avulla asiakas voisi valita palvelun tuottajan.