Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät
Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Riskiryhmänä pidetään erityisesti 70 vuotta
täyttäneitä.
Riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada
vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin.
THL on tuottanut Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää KRARia kuullen listan niistä sairauksista ja
tiloista, jotka voivat altistaa vakavalle koronavirustaudille. Lista pohjautuu lääketieteelliseen
riskinarvioon.
5–11-vuotiaita koskien on laadittu erillinen listaus sairauksista ja tiloista, jotka saattavat altistaa tähän
ikäryhmään kuuluvan lapsen vakavalle koronavirustaudille.
12-69-vuotiaiden riskiryhmät
5-11-vuotiaiden riskiryhmät
12–69-vuotiaiden riskiryhmät
Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään:
1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.
Ryhmä 1: 12–69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus
tai tila.
Elinsiirto tai kantasolusiirto
Ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka odottavat elinsiirtoa tai joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi
kuukautta sitten kantasolusiirto.
Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt
riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty. Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta.
Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean COVID-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä
moninkertainen.
Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä.
Tällaisia ovat esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista.
Ryhmään kuuluvat myös he, joiden syöpää hoidetaan tavalla, joka heikentää voimakkaasti
immuunipuolustusta.
Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa
oireiden vähentämiseksi tai syöpätaudin jarruttamiseksi.
Ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on
lopetettu enintään 6 kuukautta aikaisemmin.
Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat hoitoa,
joka ei vaikuta immuunipuolustukseen. Tällaista hoitoa on esimerkiksi hormonaalinen rintasyövän
liitännäishoito.

Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä
niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa
käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa.
Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut
puolustuskyky.
Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l
ja henkilöt, joilta on poistettu perna.
Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi ne henkilöt, joiden harvinaissairaudet vaikuttavat
immuunipuolustukseen.
Tässä riskiryhmässä sairaus itsessään aiheuttaa poikkeavan immuunipuolustuksen. Ryhmään ei lasketa
lievempiä, väestössä yleisiä poikkeavuuksia, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin
puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje.
Vaikea krooninen munuaissairaus
Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus,
munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen
munuaisten vajaatoiminta.
Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen
munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi.
Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten
vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla.
Vaikea krooninen keuhkosairaus
Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien
laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.
Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen
keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä
suun kautta tablettina.
Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa
koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.
Astmaan suun kautta tablettina otettavaa kortisonilääkitystä voi pitää merkkinä taudin huonosta
hoitotasapainosta.
Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän
infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Tyypin 2 diabetes on usein
yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavalle koronavirustaudin riskiä.
Downin oireyhtymä
Ryhmään kuuluvat 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, joilla on Downin oireyhtymä.
Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun
muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset
sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.
Ryhmä 2: 12–69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
Ryhmään kuuluvat astmaatikot, jotka käyttävät astmaansa jatkuvaa lääkitystä, mutta jotka eivät kuulu
ryhmään 1.
Astma on krooninen keuhkosairaus, joka heikentää hengityskapasiteettia ja voi sen vuoksi vaikeuttaa
koronaviruksen aiheuttamaa sairautta.
Vaikea sydänsairaus
Ryhmän sairauksiin kuuluvat muun muassa sydämen vajaatoiminta, keuhkosydänsairaus,
keuhkoverenkierron sairaudet, sydänlihassairaudet ja sepelvaltimotauti.
Ryhmään eivät kuitenkaan kuulu hoidossa oleva pelkkä eteisvärinä, hoitotasapainossa oleva pelkkä
verenpainetauti tai lievä läppävika.
Pitkäaikainen sydänsairaus voi vaikeuttaa koronavirusinfektiosta selviämistä.
Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
Ryhmään kuuluvat muun muassa seuraavat taudit ja tilat silloin, kun ne haittaavat hengitystä: aivoinfarkti,

aivoverenvuoto, hengityshalvaus, Parkinsonin tauti, MS-tauti eli pesäkekovettumatauti, hermo-
lihasliitosten ja lihasten sairaudet sekä CP-oireyhtymä ja hengitystä haittaavat muut halvausoireyhtymät.

Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
Ryhmään kuuluvat muun muassa selkärankareuma, nivelreuma, niveltulehdukset, haavainen
paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja psoriaasi, jos kyseiseen sairauteen liittyy suun kautta tablettina
otettu glukokortikoidihoito tai muu immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito (solunsalpaajahoito,
biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit).
Autoimmuunisairauden hoitoon käytetty immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito voi lisätä vaikean
koronavirustaudin riskiä. Kirjallisuuden mukaan etenkin glukokortikoidihoito lisää vaikean taudin riskiä.
Vaikea krooninen maksasairaus
Ryhmän sairauksiin kuuluvat esimerkiksi maksan vajaatoiminta, maksafibroosi ja maksakirroosi.
Muun muassa kirroottiset tilat, aiheuttajasta riippumatta, vaikeuttavat selviämistä vaikeasta infektiosta.
Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
Ryhmään kuuluvat insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes ja lisämunuaisten vajaatoiminta.
Uniapnea
Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on diagnosoitu keskivaikea tai vaikea uniapneatauti.
Henkilöllä on keskivaikea uniapnea, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 15. Vaikea
uniapnea henkilöllä on, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 30.
Uniapnean tärkein riskitekijä on ylipaino. Uniapneasta kärsivistä yli puolet (50–70 prosenttia) on
ylipainoisia.
Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään
lisäävän vaikean COVID-19 -taudin riskiä.
Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot (Terveyskirjasto)
Psykoosisairaus
Ryhmään kuuluvat skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt riippumatta siitä, mitä
lääkettä henkilö käyttää.
Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on klotsapiinihoito johonkin muuhun mielenterveyshäiriöön.
Klotsapiini on psykoosilääke, jonka tiedetään heikentävän immuunijärjestelmää ja altistavan

keuhkokuumeelle.
Sairaalloinen lihavuus
Ryhmään kuuluvat 16 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden painoindeksi (BMI) on 40 tai sitä suurempi ja 12–
15-vuotiaat, joiden ISO-BMI on 35 tai sitä suurempi.
12–15-vuotiailla on suositeltava käyttää lasten painoindeksiä (ISO-BMI), koska se ottaa huomioon lasten
kehon mittasuhteet ja niiden muuttumisen kasvun ja iän myötä. ISO-BMI-painoindeksi lasketaan iän,
pituuden ja painon avulla. Laskemisen apuna voi käyttää seuraavaa laskuria:
Lasten painoindeksin ISO-BMI-laskuri (Terveyskirjasto)
Yli 18-vuotiaiden painoindeksin laskemiseen on oma BMI-laskuri.
BMI-laskuri (Terveyskirjasto)
Suomessa COVID-19-taudin takia tehohoitoon joutuneista lähes 10 prosenttia on ollut sairaalloisen
lihavia (BMI ≥40), kun väestössä 1,3 prosenttia miehistä ja 3,0 prosenttia naisista on sairaalloisen lihavia.
Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään
lisäävän vaikean covid-19-taudin riskiä.
Raskaus
Ryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon
sekä tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli
raskausmyrkytyksen riskiä.
Koronavirusinfektion saaneilla raskaana olevilla on suurentunut riski ennenaikaiseen synnytykseen ja
kohtukuolemalle. Raskauden aikaisen koronainfektion on todettu lisäävän myös vastasyntyneen riskiä
joutua tehohoitoon.
Tutkimustietoa eri sairauksien ja tilojen aiheuttamasta riskistä saada vakava koronavirustauti löytyy
terveydenhuollon ammattilaisille suunnatulta Ketkä kuuluvat vakavan COVID-19-taudin riskiryhmään -
sivulta kunkin taudin tai tilan kuvauksesta.
Ketkä kuuluvat vakavan COVID-19-taudin riskiryhmään?
5–11-vuotiaiden riskiryhmät
5–11-vuotiaiden riskiryhmälistaus poikkeaa jonkin verran yli 12-vuotiaiden riskiryhmälistauksesta.
Lapsen riski saada vakava koronavirustauti on pieni. On kuitenkin lapsia, joiden sairaus tai tila voi lisätä
vaikean koronataudin riskiä. Koronainfektio voi toisaalta pahentaa perussairauden oireita.
Suurin osa alla mainituista sairauksista on erittäin harvinaisia, ja lapsi on tällöin erikoissairaanhoidon
seurannassa. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
5−11-vuotiaiden lasten vaikean koronataudin riskiä voivat lisätä seuraavat sairaudet tai tilat:
ylipaino, lasten painoindeksi (ISO-BMI) yli 30
elinsiirto tai kantasolusiirto
voimakas immunosuppressiivinen eli puolustuskykyä heikentävä hoito
synnynnäinen tai sairaudesta johtuva immuunipuutos
harvinaissairaudet
krooniset keuhkosairaudet
sydänsairaudet
krooninen munuaissairaus
vaikea krooninen maksasairaus
neurologinen sairaus, johon liittyy hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys
Downin oireyhtymä
tyypin 1 ja 2 diabetes

astma, joka vaatii päivittäistä lääkitystä.
Ylipaino, lasten painoindeksi yli 30
Ylipaino lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon.
Lasten painoindeksi (ISO-BMI) ottaa huomioon lasten kehon mittasuhteet ja niiden muuttumisen kasvun
ja iän myötä. ISO-BMI-painoindeksi lasketaan iän, pituuden ja painon avulla.
Laskemisen apuna voi käyttää seuraavaa laskuria:
Lasten painoindeksin ISO-BMI-laskuri
Elinsiirto tai kantasolusiirto
Ryhmään kuuluvat lapset, jotka odottavat elinsiirtoa tai joille on tehty elinsiirto tai kantasolusiirto.
Voimakas immunosuppressiivinen hoito ja immuunivajaus
Tähän ryhmään kuuluvat lapset, jotka saavat immunosuppressiivisia eli puolustuskykyä voimakkaasti
heikentäviä hoitoja tai joilla on immuunivajaus.
Voimakkaasti immunosuppressiivisia hoitoja ovat esimerkiksi solusalpaajahoito
osa lastenreumaan, suolisto- tai neurologisiin sairauksiin annettavista hoidoista, kuten suuriannoksinen
kortisonihoito (esimerkiksi Prednisolon 20 mg/vrk tai enemmän; alle 20 kg painaville 1 mg/kg tai
enemmän).
Seuraavien lääkkeiden ei katsota aiheuttavan voimakasta immuunipuutteisuutta:
hydroksiklorokiini, leflunomidi, mykofenolaatti, atsatiopriini, metotreksaatti, infliksimabi,
adalimumabi, etanersepti, abatasepti, tosilitsumabi, vedolitsumabi ja ustekinumabi.
Immuunivajausta aiheuttavat esimerkiksi
vaikeat synnynnäiset immuunipuutokset
HIV-infektio, kun CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten
arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Harvinaissairaudet
Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on harvinainen aineenvaihduntasairaus tai muu harvinaissairaus, joka
vaikuttaa immuunipuolustukseen tai jonka hoitava erikoislääkäri on muusta syystä arvioinut lisäävän
riskiä vakavalle taudille tai sen komplikaatioille.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten
arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Krooniset keuhkosairaudet
Ryhmään kuuluvat seuraavat sairaudet:
harvinaiset vaikea-asteiset keuhkosairaudet
ventilaatiotukea tai lisähappihoitoa vaativat lasten keuhko- ja lihassairaudet
keuhkosairaus, johon liittyy kohonnut keuhkoverenkierron vastus (pulmonaalihypertensio)
voimakkaasti alentunut keuhkojen liman poisto (vaikea-asteiset bronkiektasiat tai keuhkoputkien
värekarvojen toimintahäiriö).
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten
arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Lasten sydänsairaudet
Ryhmään kuuluvat seuraavat sairaudet:
sydämen vajaatoiminta
keuhkoverenpainetauti
leikkaamaton syanoottinen Fallotin tetralogia (TOF).
Ryhmään kuuluvat myös lapset, joiden keuhkoverenkierto on shuntin varassa (BT-shuntti, RV-PA shuntti).

Tähän ryhmään eivät kuulu esimerkiksi seurattavat lievät sydämen läppäviat ja sivuäänet, jotka eivät ole
aiheuttaneet sydämen vajaatoimintaa tai keuhkoverenpainetautia.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten
arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Krooninen munuaissairaus
Ryhmään kuuluvat muun muassa lapset, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus
munuaiskerässairaus
verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio
muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten
arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Vaikea krooninen maksasairaus
Ryhmän sairauksiin kuuluvat esimerkiksi
maksan vajaatoiminta
maksafibroosi
maksakirroosi.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten
arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Hengitysvajausta aiheuttavat tai infektioherkkyyttä lisäävät neurologiset sairaudet
Ryhmään kuuluvat lastenneurologiset potilaat, joilla on hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys.
Kaikki kehitysvammalaitoksissa hoidettavat lapset kuuluvat riskiryhmään.
Ryhmään eivät kuulu muut lastenneurologiset potilaat, esimerkiksi päänsärky-, epilepsia- tai
ADD/ADHD-potilaat.
Useimmiten tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitava erikoislääkäri osaa
parhaiten arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
Downin oireyhtymä
Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on Downin oireyhtymä.
Tyypin 1 ja 2 diabetes
Ryhmään kuuluu tyypin 1 diabetes sekä lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes.
Säännöllistä lääkitystä vaativa astma
Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on käytössä päivittäinen hoitava astmalääkitys. Hoitavan lääkityksen
tulee olla pitkäkestoinen niin, että sitä käytetään yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukauden ajan.
Ryhmään eivät kuulu lapset, joilla on käytössä vain avaava astmalääkitys tai jotka käyttävät hoitavaa
lääkettä vain lyhytaikaisesti kausittain tai esimerkiksi infektioiden yhteydessä.
Katso myös
Rokotteet ja koronavirus – tietoa kansalaiselle
Ikääntyneet ja muut riskiryhmät – ohjeita koronavirusepidemian aikana

Päivitetty: 9.2.2022

Digi- ja väestötietoviraston toteuttamassa puhelinpalvelussa puh. 0295 535 535 ja chatissa saat yleistä
tietoa koronaviruksesta, koronarokotteesta sekä neuvontaa Koronavilkku-sovelluksen käytössä.

Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–15.
Palvelusta ei saa terveysneuvontaa. Jos kysymyksesi koskee koronatartuntaa tai omaa rokotustasi, ota
yhteyttä terveydenhuoltoon.