etusivuotsikko2


Yritystukia leikkaamalla saman verran (3mrd.€) mitä sote menoja oli päätetty karsia (säästää) vältytäänkin palvelujen leikkauksilta ja palvelumaksujen korotuksilta. Suurpääoma tuotti hallitukselle kuitenkin pettymyksen kun päättivätkin pitää yritystukensa.

Sipilän hallitus budjettiriihessään 2017 asetti yritystukien leikkaustyötä tekemään parlamentaarisen työryhmän.Työryhmän piti tehdä esitys  supistettavista nykyisistä tuista nopealla aikataululla. Valtion varoista yritystukia maksetaan n. neljä miljardia euroa vuodessa. Tuet jakautuvat siten että pienempi osa on suoria tukia ja suurempi osa on verotukia.

Mukana työryhmän päätöksenteossa oli yritystuista nauttivat teollisuuden ja yritysmaailman ”erityisasiantuntijat” (lobbarit) valvomassa saavutettujen etujensa turvaamiseksi. Usein perusteluna yritysverotukseen tehtävistä muutoksista suostutaan vain painavista syistä. Varsinkin tukien karsiminen johtaisi kilpailukyvyn menettämisen niin kotimaan kuin ulkomaan kaupassa ja maa ajautuu lamaan ja
valtiontalouden syöksykierteeseen, näin yritysmaailma ja poliitikot laulavat. Tästä syystä poliitikot, ministerit ja kansanedustajat vetivät hupun päähänsä ja ilmoittivat katuvansa koko keissiä, pyytelivät toisiltaan anteeksi, eivätkä koskaan enää ota kantaa yritystukiin jos tulevat vielä valituksi eduskuntaan!


Puolueettomat taloustieteilijät ovat jo vuosia sitten arvostelleet yritystukia joista osasta tuista ei ole edes yritykselle hyötyä ja on osoitettu jopa vahingolliseksi. Selvää on kuitenkin se että suuntaamalla samalla summalla varoja vaikka köyhemmän väestönosan elinolojen parantamiseksi saavutetaan kansantaloudellisesti suurempi hyöty. Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat Suomessa 20 prosentin yhteisöveroa verotettavista tuloistaan, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin. Tarvitsevatko suomen yritykset siis tuplarahoituksen säilyttääksensä asemansa?


Myös osinkoverotus kaipaa työryhmän mukaan uudistamista.
Osinkoverotus ohjaa myös osingonjakoa voimakkaasti, aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen sekä sisältää liian suuren eron listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä.

Pekkarisen Mauri Pj. (kesk.) jätti työryhmän raportin 5.4.2018 eikä yhdenkään yrityksen valtion tukia leikattu tai karsittu. Tietoa yritystukien oikeudenmukaisemmasta käytöstä valtion ohjailemana olisi yllin kyllin. Osa työryhmän jäsenistä ja ministereistä olisi vuositasolla hyväksynyt 300 milj. vähennykset yritystukiin mutta pääministeri Juha Sipilä ehti väliin ja luetteli reteesti kuinka nykyinen hallitus on pelastanut suomen kurjuudesta ja valtion talous on nyt jotakuinkin tasapainossa ja ollaan saavuttamassa EU-n säästötavoitteet mutta kun ei tiedetä seuraavan hallituksen kokoonpanoa ja tulevista haasteista, niin ei tehdä mitään tulonsiirtoja yritystuista palkansaajille tai vähävaraisten sosiaalitukien korottamiseksi.

Yritystukiuudistus oli ajoitettu mainostäkynä juuri ennen soten ratkaisevia äänestyksiä. Hallitus on ladannut sote-uudistukselle kovat tavoitteet. Sen avulla on tarkoitus paikata valtion taloutta ja maksattaa sote-palvelujen käyttäjille, kansalaisille julkisen talouden kestävyysvaje. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada kasaan sote- uudistuksen avulla vuoteen 2029 mennessä. Sattumoisin työryhmässä esille noussut yritystuki 300 milj./V on sama summa mitä sotessa on suunniteltu säästettävän!


Säästöjen toteutuminen hallituksen lupaamana, alkaa näyttämään epävarmemmalta. Tähän on kiinnittänyt huomionsa eduskunnan valtiovarainvaliokunta, joka hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta antamassaan mietinnössä nostaa sote-uudistuksen säästötavoitteen tarkastelun kohteeksi. Valiokunnan mukaan säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy useita riskejä, jotka saattavat vähentää säästöä tai jopa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Valtion Sosiaali- ja terveysministeriön 2017 hallinnonalan menot olivat 14, 3 mrd.€ joka on 26%, kaikkien hallinnonalojen yhteenlasketusta budjetista 55, 0 mrd. €.

Tässä kohdin on syytä lukea mitä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n liittohallitus (TSIL) 11.3.2018 vaatii terveyspalvelujen maksupolitiikkaan täysremonttia pienituloisten hyväksi:
www.sivutie.net/tsil-pori