Tulosta
Kategoria: Uncategorised
Osumia: 359

Sergei Jesenin kirjeenvaihtoa (v.1924) äidin kanssa 2/3

Kirje äidiltä

 

Mitä minun tulee vielä keksiä,

mistä kirjoittaa?

Edessäni olevalla pöydällä

on äidin lähettämä kirje.

 

Äiti kirjoittaa:

Jos voit, niin tule, kyyhkyläiseni. Ota meihin yhteyttä.

Osta minulle shaali, isälle osta housut.

Meillä on puutetta kaikesta.

 

Minua ei miellytä, että olet runoilija,

että olet ystävystynyt huonomaineisten kanssa.

Paljon parempi olit nuoruusvuosinasi kirmaillessasi heinäpellolla.

 

Olen vanhentunut ja käynyt vaivalloiseksi.

Mutta jos olisit kotona minulla olisi miniä

ja lapsenlapsi, jota kehdossa liekuttaisin.

 

Mutta lapsesi olet maailmaan hukannut.

Vaimosi annoit keveästi mennä toiselle

ja vailla perhettä, vailla ystävyyttä,

vailla sidettä johkaannuit kapakkojen syövereihin.

 

Rakas poikani, mikä sinun oikein on?

Olit niin sävyisä ja nöyrä.

Kilpaa sinua kehuttiin: onnellinen on Aleksander Jesenin.

 

Asetimme toivomme sinuun. Toiveemme ei toteutunut.

Siksi sydäntäni särkee, siksi voin huonosti ja sairastelen.

Isälläsi oli turha haave, että runoillasi tekisit rahaa.

 

Vaikka sinulla olisi rahaa kasapäin, et kotiisi lähetä.

Olen vihainen siitä.

Kokemuksesta tiedän. Runoilijalta ei rahaa heru.

 

En pidä siitä, että olet runoilija, että ystävystyt hulttioiden kanssa.

Paljon paremmin oli nuoruusvuosinasi, käyskennellessäsi heinäniityllä.

 

Meillä on alituinen suru, elämme kuin pimeydessä.

Meillä ei ole hevosta, mutta jos olisit kotona olisi kaikki hyvin.

Älylläsi olisit kunnanhallituksen puheenjohtaja.

 

Tällöin eläisimme hyvin.

Kukaan ei kohtelisi meitä kaltoin, etkä tuntisi uupumusta.

Vaimosi panisin kehräämään ja sinä poikani

huolehtisit vanhuudestamme.

 

   Ruttaan tämän kirjeen ja uppoudun ikävään.

   Tokkopa poikkea, kohtalo määrää tieni.

   Mutta kaikesta siitä, mitä ajattelen, kerron seuraavassa kirjeessäni.

 

(Suomennos Aarre A. Toivon poika)

Sergei Jesenin