etusivuotsikko2

Kysymys tasapuolisuuden toteutumisessa palvelujen käytössä on perimmiltään esteettömyys ja saavutettavuus kysymys, mutta se on paljon muutakin. Se on näiden kahdenkin periaatteen osalta myös hienosäätökysymys siitä, miten palvelujen piiriin pääsee ja miten sitä osaa käyttää. Hienosäätöä on sekin, että esteettömyydestä muistetaan sen olevan arvolähtöinen ajattelutapa sen ohella, että on toteutettu tarvittavat esteettömyyttä toteuttavat erityisjärjestelyt. Sitä on vaikkapa asiakkaiksi tulevien odotustilojen järjestely tai aistiesteettömyydestä huolenpito esim. kuulo- ja näköasioissa. On hieno tunne, kun tilaisuuden järjestäjä kysyy takapenkissä istuvalta näetkö sinne tai tarkistaa äänenvoimakkuutta.

Esteettömyys on siis arvoperustainen ajattelutapa eikä pelkkä erityisjärjestely ja samoin saavutettavuus on nähtävä normina eikä pelkkänä poikkeusjärjestelynä. Tämä periaate pitää ulottaa nykyoloissa digimaailman toimintoihin. Usein vedotaan siihen, että onhan kirjastoissa yleisökoneita käytössä ja onhan erilaisia ohjaustoimia olemassa, mutta… Useimmiten jääkin huomioimatta, miten onkaan näiden saavutettavuuden ja esteettömyyden tilanne? Ihminen onkin kahden kynnyksen loukussa, miten pääsee oman kotikynnyksen yli liikkeelle ja miten sitten sen toisen kynnyksen yli saavuttaakseen luvatun palveluyhteyden.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat elinehto jokaiselle sekä luonnollisesti vaikeampia esteiden ollessa vastassa mutta sen ohella pienempienkin pulmien kanssa painiskeleville. Juuri tässä valossa asioita pitää katsoa myös hienosäädön valossa. Kaikkineen tasapuolisuus voi rapautua tuon puuttuessa. Yhdenvertaisuus voi olla pienestä tekijästä kiinni. Sitä on myös palveluun liittyvän odotustilanteen inhimillistäminen. Tuskin monikaan onnistuu olemaan minuutilleen paikalla juuri silloin, kun aika on. Tosin Eduskunnassa kellon soiton jälkeen on läsnäolonapin painamisen aika, mutta kuvista päätellen ei sekään aina mene minuutilleen.

Esteettömyydellä tarkoitetaan perinteisesti kaikenlaisten ihmisten huomioon ottamista fyysisessä ympäristössä sekä sen suunnittelussa että toteutuksessa. Sen ohella tarvitaan esteettömyyden huomiointia itse käytännössä, joka tulee ilmi eri paikkojen arkitoiminnoissa. Siksi se on toimintojen toteutuksen arvoihin liittyvä ajattelutapa. Saavutettavuudesta edellä on maininta sen normiperustaisuudesta ja siten se ei voi olla mikään poikkeusjärjestely. Normiperustaa vahvistaa EU:n saavutettavuusdirektiivi, jonka mukaan myös verkossa olevat palvelut pitää olla kaikille tasapuolisesti saatavilla. Esteettömyydestä on muistettava YK:n vammaissopimus, jonka mukaan on varmistettava vammaisille pääsy muiden kanssa yhdenvertaisesti sekä fyysiseen ympäristöön että tiedottamiseen ja viestintään mukaan luettuna palvelut ja avoimet tilaisuudet. Siis kaikkineen rajoitteisen pitää saada yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen. Palvelujen käyttöön liittyvä hienosäätö on perimmiltään yhteistyön ja myös yhteisymmärryksen kysymys, joka tarvitsee toisen näkökulman huomiointia.

Comments powered by CComment