Tulosta
Kategoria: Uncategorised
Osumia: 337

Tässä yhdenlainen tarina siitä, kun rahat on loppu.
Kirjoittaja tuntematon. Totta vai tarua, sen saa lukija itse päätellä.

Tyhjä rahapussi

Hyvä laskun lähettäjä!

 

Olen juuri lukenut kiihkeäsävyisen kirjeenne koskien laskuanne, jonka suoritus mielestänne olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten ja jossa kerrotte, että voitte järjestää minulle vaikeuksia ellei suoritusta tule.

Kun puhutte vaikeuksista, haluaisin hieman valistaa Teitä.
Vuonna 1957 ostin velaksi sahan, 1958 härkävaunun, tukkireen, kaksi hevosta, haulikon, traktorin, revolverin sekä pari astutettua sikaa.

1959 paloi saha, eikä jäljelle jäänyt kuin kasa tuhkaa.

Toinen hevosistani kuoli ja toisen lainasin eräälle äpärälle, joka antoi sen kuolla nälkään. Sen jälkeen liityin kirkkoon.

1960 kuoli isäni ja veljeni hirtettiin hevosvarkaudesta.

Torpparinpoika pani tyttäreni paksuksi ja minun oli pakko maksaa 440 mk puoskarille, jotta en saisi äpärää sukulaisekseni.

1961 yksi pojistani sai sikotaudin, joka oli niin vaikea, että hänet oli kastroitava hengen pelastamiseksi.

Kerran ollessani kalassa vene kaatui ja menetin suurimman kalan, minkä ikinä olin nähnyt.

Samalla hukkui kaksi pojistani, kumpikaan heistä ei ollut se, joka oli kastroitu.

1962 vaimoni karkasi neekerin kanssa, mutta jätti matkamuistoksi pari mustaa neekeripoikaa.

Menin piikani kanssa naimisiin, jotta voisin pitää kustannukset kurissa. Hän oli kuitenkin kylmä ja minulla oli vaikeuksia saada hänet laukeamaan, joten menin lääkäriin. Tämä neuvoi minua luomaan jännitystä, kun vaimoni lähestyi huippua. Minä otin haulikon mukaan sänkyyn ja kun mielestäni aika alkoi olla kypsä, työnsin piipun ulos ikkunasta ja painoin liipasinta. Siitä seurasi, että vaimoni paskansi sänkyyn, minulta jäi kesken ja ammuin parhaan lehmäni.

1963 paloi loput rakennuksistani ja minä aloin ryypätä enkä lopettanut ennen kuin minulla ei ollut mitään muuta jäljellä kuin vesitiivis kello ja munuaisvaivat. Pitkään aikaan en sitten tehnyt muuta kuin vedin kelloani ja kusin.

Seuraavana vuonna yritin aloittaa uudestaan. Ostin lannanlevittimen ja puimakoneen, mutta hirmumyrsky tuli ja vei ne naapurikylän puolelle. Vaimoni lähti kulkukauppiaan matkaan, poikani pyyhki persettään maissintähkällä, joka oli kyllästetty rotanmyrkyllä ja joku kelvoton ampui palkintosonnini kivekset.

Nyt olen niin köyhä, että jos paskantaminen maksaisi pennin, minun olisi pakko oksentaa.

Minulta rahansaanti on yhtä vaikeaa, kuin yrittäisi työntää voita villikissan perseeseen sukkapuikolla. Ja Te hyvät herrat sanotte, että voitte aiheuttaa minulle vaikeuksia, ellei suoritustani tule. Siihen en voi sanoa muuta kuin, että olette sydämellisesti tervetulleita yrittämään.

Ystävällisin terveisin

velallisenne

 

Minne mennä