etusivuotsikko2

tsil

Tavoitteet, toiminta, tulokset

Laiho Sari

- Paljon puhutaan yhdistystoiminnan kriisistä ja yhdistysten ja liittojen tarpeellisuudesta. Oman näkemykseni mukaan, varsinkin näinä aikoina, kun sieltä otetaan missä vähiten on, yhdistystoiminnan tarpeellisuus korostuu. Netissä tapahtuva kommunikointi ei voi koskaan korvata aitoa kohtaamista ja kanssakäymistä. Myös tästä syystä yhdistystoiminnalla siihen liittyvine kokokoontumiseneen on paikkansa nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toiminnanjohtaja Sari Laiho.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto perustettiin vuonna 1948 ajamaan muiden kuin sodassa vammautuneiden asiaa, koska tällä ryhmällä oli jo oma järjestönsä. Liitto profiloitui vahvasti heti alun alkaen edunvalvontaliitoksi, joka paitsi nosti esiin epäkohtia, myös neuvoi ja opasti jäseniään, jotta he tietäisivät omat oikeutensa. Jäsenyhdistykset auttoivat pienituloisia jäseniään myös rahallisesti.

Heikomman puolella

 

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on aidosti heikomman ihmisen puolella. Vaikutamme lainsäädäntötyöhön tekemällä lausuntoja liittyen vireillä oleviin lakimuutoksiin, päättäjille ja viranomaisille suunnattuja aloitteita ja kannanottoja teemme myös, kun tietoomme tulee asioita, joihin on syytä puuttua.
- Tavoitteena on saada niiden ääni kuuluviin, joka muutoin helposti unohtuu. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat sekä ikäihmiset, joista monet ovat pienituloisia, ovat niitä, joiden puolesta puhumme ja teemme työtä asioiden parantamiseksi.

Pienellä järjestöllä resurssit ovat rajalliset. Siksi sekä liiton sisällä tapahtuva eri yhdistysten välinen yhteistyö sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla eri järjestöjen kesken on äärettömän arvokasta ja tärkeää.

 

Vahva talkoohenki

 

Talkoohenki on liitossa aina ollut vahva. Tästä suurimpana osoituksena kuusikymmentäluvulla talkoovoimin rakennettu liiton omistama Vähäjärven lomakoti Hauholla, joka toimii edelleen aktiivisesti ympäri vuoden. Lomakodissa on menossa eräänlainen kohennusprojekti, jotta paikasta saataisiin entistäkin viihtyisämpi. Esteettömyyteen on panostettu. Lomakoti on mainio paikka järjestää erilaisia kursseja, tapahtumia ja juhlia paitsi liiton oman väen keskuudessa, mutta myös ihan kaikille, jotka arvostavat luonnon kauneutta ja rauhaa.

 

Mielipiteet julki

 

Tässä liitossa ei pelätä olla jotakin mieltä. Lausuntojen ja kannanottojen lisäksi olemme tarvittaessa valmiita osallistumaan näkyvästikin erilaisiin mielenilmauksiin tai astumaan esiin ja järjestämään niitä. Toisinaan saadaan aikaan myös aivan konkreettisia tuloksia. Viimeisin näistä oli Konnarit takas -mielenosoitus, jossa liittomme Lahden paikallisyhdistys ansiokkaasti muiden paikallisjärjestöjen kanssa järjesti paljon medianäkyvyyttä saaneen mielenilmauksen.Myös Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto oli mukana. Konnareita emme saaneet takaisin, mutta ramppipalvelun lähijuniin kylläkin.
- Tällä konkreettisella aikaansaannoksella on suuri merkitys liikuntavammaisten omaehtoisen liikkumisen kannalta. Julkisen liikenteen tulee aidosti palvella kaikkia. - Vielä kun saisimme lipunmyynnin siihen malliin, että kaikki pystyvät tosiasiallisesti lippunsa ostamaan, olisimme taas pidemmällä yhdenvertaisuuden taistelutantereella.

 

Vammaisten liikkuminen uhattuna

 

- Trafin järjestämässä tilaisuudessa törmäsin siihen karuun tosiasiaan, että vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus tai edes turvallisuus, ei ole virkamiesten ykköshuolenaiheena. Uuden taksilainsäädännön myötä normeja puretaan ja vastuuta sysätään yhä enemmän palvelua käyttävien niskaan ja myös järjestöiltä odotetaan merkittävää panosta. Taaskaan ei huomioida, että kaikki ihmiset eivät pysty itse varmistamaan, että heitä kuljetetaan turvallisesti ja asianmukaisesti.
Kalustovaatimusten muutokset, esim. jyrkät vaaralliset luiskat, verohelpotukset pienemmistä ja ahtaammista esteettömistä ajoneuvoista sekä kuljettajien koulutusvaatimusten poistaminen ovat merkkejä siitä, että turvallisuus ei todellakaan kiinnosta. Elinkeinoelämä osaa lobbaamisen taidon huomattavasti vammaisjärjestöjä paremmin. Tässä meillä on vielä opittavaa ja tekemistä tässä maassa kyllä riittää.

Vammaisten ja sairaiden ihmisten liikkuminen on uhattuna tässä maassa. Tästä kertoo mm. katastrofaalinen Kelataksikaaos, jossa leikitään ihmisten hengellä ja terveydellä. Kuljetuspalveluissa on myös suuria ongelmia. Ihmiset jäävät heitteille. Tätä tapahtuu jopa lasten kohdalla.

 

Ikäsyrjintää ei voi hyväksyä

 

- Ikäsyrjintä on asia, joka on noussut esiin myös liitossamme. Emme mitenkään voi hyväksyä viestiä, joka ikäihmisten taholta on korviimme kantautunut. Kaikilla on oltava oikeus päästä lääkäriin sekä tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin iästä tai toimintakyvystä huolimatta. Tästä ei tällä hetkellä ole täyttä varmuutta. Jos lääkäriin pääsyn kriteerinä on mikään muu kuin se, että henkilö tarvitsee hoitoa, ollaan pahasti hakoteillä.

Ikääntyneistä puhuttaessa on myös mainittava eläkeläisköyhyys. Asia, josta ei riittävästi puhuta. Tästä näkyvin osa tulee esiin paitsi leipäjonoissa, myös ikäihmisissä, jotka pää painuksissa hiljalleen keräilevät tyhjiä pulloja. Ja edes leipäjonoihin tai pulloja keräämään eivät pääse ne kaikista huonokuntoisimmat vanhukset.
- Enkä tässä yhteydessä malta olla mainitsematta myös tämän maan häpeäpilkkua, vanhustenhoitoa. Arvokas vanhuus ja asianmukainen hoito kuuluu jokaiselle. Meidän tulee valita päättäjiksi ihmisiä, jotka arvostavat ikäihmisiä ja ymmärtävät myös sairaiden ja vammaisten asioita.

 

Vammaissopimusta noudatettava

Yk:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioitiin Suomessa viimeinkin kesäkuussa 2016. Olimme viimeisiä maita maailmassa, joka otti sopimuksen käyttöönsä. - Kertooko tämä jostain, sitä voi miettiä.
Vammaissopimus on lakiin rinnastettava asiakirja, jota tulee noudattaa.  - Millä tavoin saisimme päättäjät ymmärtämään tämän asia.
Sopimusta rikotaan törkeästi esimerkiksi vammaisten henkilöiden asumisasioissa.
- Sopimuksessa sanotaan selkeästi, että ihmisen on saatava itse määrittää missä, millä tavoin ja kenen kanssa asuu. Tämä ei kuitenkaan tämän maan huutolaisuusmeiningissä paina missään. Vammaisia kohdellaan kuin kauppatavaraa, kuka halvimmalla heidät ottaa. Ja taas osutaan juuri siihen porukkaan, joka ei osaa pitää puoliaan. Siksi meidän täytyy toimia heidän äänitorvenaan.
Yk:n vammaisten oikeuksien sopimus tekee myös esteettömyydestä ihmisoikeuden. Kaikilla ihmisillä liikkumistavastaan tai apuvälineistään riippumatta on oikeus päästä sinne minne muutkin. Tämä on myös asia jota rikotaan jatkuvasti. Vammaiselle ihmiselle saatetaan sanoa, ei meillä ole esteetöntä wc:tä. Ei ole, ei kiinnosta, mene muualle. Jos missä tahansa julkisessa paikassa vammaton ihminen saisi saman vastauksen, ettei ole wc:tä, saattaisi nousta melkoinen metakka.

 

Liitolla luja kivijalka

- On ollut ilahduttavaa huomata, että se kivijalka, jolle liittomme on perustettu, pitää tänäkin päivänä. Perusasiat eivät muutu. Meidän on kuitenkin huomioitava, että kehitys kehittyy ja uusia keinoja vanhojen rinnalle on otettava käyttöön, jotta liittomme säilyy elinvoimaisena myös jatkossa.
Näkyvyyttä on yhä lisättävä. Meillä on paljon hyvää sanottavaa. Täytyy pitää huolta, että asiamme tulee myös suuremman yleisön tietoisuuteen.
- SuomiAreenassa Porissa saimme lisää näkyvyyttä paitsi teltalla, jossa käytiin monet hyvät keskustelut, kuin myös kahdessa lavaesiintymisessä. Toinen esiintyminen keskellä Porin toria testasi ihmisten asenteita liittyen vammaisiin ihmisiin, tyyliin: saavatko vammaiset ihmiset ilmaisia autoja? Aika hyvin ihmisillä oli asiat hallussa. Käytännön kohtaamiset elävästä elämästä toivat konkretiaa esitykseen.
Toinen esiintyminen oli yhteinen keskustelutilaisuus, jossa olivat lisäksemme mukana Invalidiliitto , Hengitysliitto sekä Sataosaa-kokeilu. Aiheena oli osatyökykyisten työllistyminen ja olipa keskustelussa mukana myös presidentti Tarja Halonen.

 

Köyhät pelinappuloina

 

Sotesta ei kukaan tiedä, muuta kuin sen, että vahvasti vaikuttaa siltä, että hullumaksi menee koko touhu.
- Onko sosiaalipalvelut unohdettu kokonaan? On menossa massiivinen julkisen sektorin purku ja markkinavoimien nousu, rahan siirto monikansallisten yhtiöiden taskuun. Siinä pelissä kiinnostuksen kohteena on mammonan kasvattaminen. Yksittäinen köyhä ja kipeä kansalainen on pienen pieni pelinappula, jonka vaivat, suuremmat tai pienemmät, tuskin saavat kovin suurta kiinnostusta osakseen.
Ohjauksen ja neuvonnan tarve tulee olemaan valtava. Siltikin väistämättä osa kansasta jää digiloikan jalkoihin.
- Kuten tässä eräässä tilaisuudessa puhemies Risikolle totesin,että lause: pidetään kaikki mukana, saisi mielellään kattaa myös ikäihmiset. Tällä hetkellä vauhti ja siitä seuraava vauhtisokeus on niin kova, että päätä huimaa. Järjestöjen rooli tulee olemaan tässäkin kohtaa merkittävä. Neuvonnan ja ohjauksen tarve tulee kasvamaan räjähdysmäisesti.

 

TSIL heikompiosaisten puolella

 

- Tällaisena aikana, kun kovat arvot ovat vallalla ja raha puhuu, täytyy entistä laajemmalla rintamalla pitää heikompiosaisten puolia. Tämä on liittomme punainen lanka, johtoajatus, josta emme lipeä senttiäkään. Järjestömme profiloituu yhä vahvemmin köyhimpien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvontajärjestöksi, joka ei ole hiljaa silloin kun heikompaa sorretaan.

- Tavoitteenamme on oikeudenmukaisempi, tasa-arvoisempi maailma. Toimintatapoina ovat päättäjien ja kansalaisten herättely erilaisin kannanotoin, lausunnoin ja mielenosoituksin sekä tärkeänä osana jäsenille sekä kursseilla että jäsenyhdistyksissä annettu sosiaalineuvonta. Ja tuloksiakin ollaan saatu; liiton alkuaikoina veroilmoitukseen liitettävä lomake, jolla pystyi anomaan huojennuksia, nyt viimeisimpänä VR:n lanseeraama ramppipalvelu. Ja paljon siinä välissä.

- Haluan uskoa, että Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton ja sen jäsenyhdistysten avulla osalle ihmisistä maailma on nyt hieman parempi paikka elää, toteaa Sari Laiho.


(Sari Laihon puhe Vastavirtafestivaaleilla elokuussa 2018.)