Kuka on köyhän puolella vai eikö kukaan?
- Tietoja
- Kirjoittanut: Ville Mattila
- Kategoria: Ville Mattilan blogi
- Osumat: 365
Nämä hallituspuolueet ovat päättäneet että köyhillä on asiat liian hyvin. Pienistä palkoista ja työttömyyskorvauksista pitää ottaa osa pois. Pääomatuloihin ei tietenkään saa koskea, päinvastoin, omistajille, niin maan kuin tehtaiden, pankkien pääoman olisi paisuttava yhä enemmän. Omaisuudet on jaettu, ei tästä kaikille riitä, Lisää maata ja tavaraa, osakkeita ja koneita ja tuottoa vaikkei sitä kaikkea koskaan elämässään ehtisi käyttämään! On paisuttava!
Ammattiyhdistykset ovat saaneet sadan vuoden aikana paljon turvaa työläisten elämään, siksi sitä yritetään nyt poistaa häiritsemästä .
Mutta, kun rehellisiä ollaan, niin ammattiyhdistyksetkin ovat viimeisen viisikymmentä vuotta nuoleskelleet rikkaita työntekijöitä, hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa jolla on hyvä ansiotaso, pitkäaikaiset työsuhteet, elämä turvattua jo ennestään.
Pahin on palkkojen korotusten prosenttimääräisyys. Kun elinkustannukset nousevat, ei kukaan syö itseään enempää, ei tarvitse vaatteita määräänsä enempää, ei pysty asumaan määräänsä enempää. Niinpä hinnankorotukset aiheuttavat jokaiselle tasan samansuuruisen kuukausittaisen menonlisäyksen. Sitä sitten vaaditaan korvattavaksi siten että rikkaammille, hyvätuloisille annettaisiin prosenttilaskuopin mukaan vaikka viisisataa euroa kuussa lisää, ja pienipalkkaiselle saman laskuopin mukaan viisikymppiä. Kun elinkustannusten nousu on ollut vaikka kolmesataa ruokakuntaa kohti , seuraus on että pienituloisimmat köyhtyvät joka palkankorotuksen yhteydessä ja suurituloiset rikastuvat.
Ainakin omalta kohdaltani luottamus Ay-liikkeeseen muka köyhien puolustajana on horjunut.
On hyvä, että nyt yrittävät edes osittain torjua äärioikeiston köyhien kurjistamisvaatimuksia, oikein hyvä. Kannatan ja tuen.
Mutta voi kun joskus palaisivat sinne juurilleen, pienituloisten puolustajiksi!
Saako edes vähän ruikuttaa?
- Tietoja
- Kirjoittanut: Kari Koivula
- Kategoria: Ville Mattilan blogi
- Osumat: 340
Vähän väliä netissä joku kiljaisee köyhille että älkää valittako, kateellisia te vaan olette niille joilla jotain on, vaikkei muuta kuin vajaa sata hehtaaria peltoa ja vielä vähemmän metsää. Jos nyt jokunen kitukasvuinen järvenrantatontti hätävarana myytäväksi äärimmäisessä hädässä..
.
Mutta eikö edes vähän saisi inistä kun itsellä ei ole koskaan, edes syntymälahjana ollut mitään eikä taistelutahto ja taustarahoitus eikä ylivertainen älykkyyskään ole riittänyt hyväpalkkaisiin virkoihin oikeuttavan oppiarvon hankkimiseen -eli on köyhä. Tosiköyhä, ei tilapäisesti , ei juopottelun tai laiskuuden tai rikollisuuden takia eikä kysymys ole siitä että tarvitsisi rahoitusta yhteiskunnan portailla kiipeämiseen vaan puute on perusasioista, asumisesta ja ruuasta?
Eikö vähän saa pitää pientä kitinää kun se on ainoa asia joka edes muutamaksi minuutiksi helpottaa oloa?
Niin, minulla ei nyt ole kitisemistä, ei tänään. Minulla oli vielä perunapussi ja lauantaimakkarapötköstä viiden sentin pätkä. Niistä tulee hyvä soppa ja saan vatsani täyteen. On siis ihan hyvä olla.
Mutta kun kaikilla ei ole, annetaanko siis heille edes lupa sanoa mitä mieltä omaisuuden jakautumisesta ollaan siellä alaportaalla?
Kun tulo- ja omaisuuserot yhä kasvavat ja pääoma keskittyy yhä harvemmille, on selvää että köyhyys lisääntyy -tottakai samalla myös toisen ääripään rikkaus. "jokainen on oman onnensa seppä" opetettiin koulussa. Kysymys on siitä pitääkö se joka tapauksessa paikkansa. On niin helppo sanoa että köyhä on itse ja vain itse syyllinen köyhyyteensä. Jos se otetaan periaatteeksi niin silloin ei tietenkään ole mitään mieltä yrittää toimia köyhyyttä vastaan. Rikkaat ihmiset eivät tietenkään ole mitenkään "pahempia" kuin köyhät. Kovin mielellään jokainen ajaa ensisijaisesti omia etujaan. Se on luonnollista eikä sen perusteella pidä ketään tuomita tai haukkua.
Nykyään köyhiä yllytetään tappelemaan keskenään. Julistetaan miten maahanmuuttajat syövät muiden köyhien ruuat, eläkeläiset matkustelevat ympäri maailmaa vaikka rahat pitäisi antaa nuorisolle jolla on niin paljon kurjempaa kuin entisajan nuorilla, Kelan tai sossun pienipalkkainen virkailija on usein sylkykuppina, nehän ne köyhiltä riistävät viimeisetkin eurot.
Siitä vihanlietsonnasta voisi olla vähän huolissaan vai eikö?
