etusivuotsikko2

Otetaanpa puheeksi ehkäisevän päihdetyön kansalaistoiminta. Sitä toteutetaan järjestöissä ja eri yhteisöjen vapaaehtoistoimintoina. On olemassa erityisiä yhdistyksiä, joiden toiminta-ajatuksessa tämä on. Näissä yhdistyksissä on perinteellisen raittiusliikkeen juurilta toimivia ja ehkäisevän työn nykymääritelmän toiminta-ajatuksensa perustaksi ottaneita. Molemmat yhdistystyypit tähtäävät päihdehaittojen torjumiseen. Paikallisesti toimivien yhdistysten siteenä ovat valtakunnalliset järjestöt.

Mikä onkaan ehkäisevän päihdetyön kansalaistoiminnallinen tilanne? Kommentiksi saattaa sinkoilla, eihän sillä ole sanottavissa olevaa toimintaa! Tietysti oma tulkintansa on, mikä sitten on tuota sanottavissa olevaa toimintaa? Tässä tekstissä haen ilman varsinaista tutkimus- ja selvitystietoonkaan perustuvaa vastausta, mikä on täkäläinen Porin seudun tilanne tässä asiassa? Onko tätä sanottavissa olevaa toimintaa? Tartun tuohon tarkoituksellisesti siksi, että me kyettäisiin antamaan eri toimijoille heidän ansaitsemansa arvostus ehkäisevän päihdetyön toimijana. Arvioinnissa on huomioitava, mitä ja millaista ehkäisevä työ sisällöllisesti on. Tämän kautta avautuu sen ilmiasu ja näin myös löytyy kuva siitä, missä ja miten sitä toteutuu eri yhteisöissä.

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään niin yksilöiden ja yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan tasolla. Ehkäisevän päihdetyön lain mukaan päävastuu toteuttamisesta on kunnalla. Jokainen kansalainen ja yhteisö voi itse tehdä ehkäisevää päihdetyötä hankkimalla tietoa päihde- ja peliongelmista sekä niiden ehkäisemisestä ja virittää omassa ympäristössään keskustelua ja toimintaa. Ehkäisevä työ on merkittävältä osin näkymätöntä tai heikosti esiin tulevaa, sillä sitä tehdään paljon epävirallisissa kaveri- ja vertaisryhmissä. Ehkäisevä päihdetyö myös kilpailee huomiosta useiden muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden teemojen rinnalla. Näin ollen puhtaasti ehkäisevän päihdetyön leimalla esiintuodut agendalle nostot eivät aina saa tavoiteltua näkyvyyttä toimijoiden asialistoilla. Sillä ei ole useinkaan sitä raflaavaa uutisotsikointia, jolla saavuttaisi ”mediaseksikkyyttä” mediakynnyksen ylittämiseen. Toisaalta herää kysymys, onko aina tarpeenkaan nostaa kärkeen päihdekysymystä, vaan onko sittenkin vaikuttavuutta myös sillä, että asia tulee muiden asioiden yhteydessä esiin? Luonnollisesti vertais- ja muut ryhmät, joiden pääagenda on päihteissä, keskittyvät sen ympärille.

Mikä on toimintaa ja mitkä ovat sen tavoitteet? Onko toimintaa vain johonkin asiaan tarttuminen näyttävällä toritapahtumalla vai onko sitä erilaisiin yhteyksiin meneminen ja niissä asian esille tuominen? Ne ovat tietysti toimintaa ja arvokkaita sinänsä. Sitä edustavat erilaiset ehkäisevän päihdetyön tapahtumat ja kampanjat kuten raitis joulu tai tipaton tammikuu. Ne ovat eräänlaisia lippulaivoja tuoda asiaa esiin. Niistä saadaan myös määrälliset suoriteluvut, joita toiminnan tukijat kysyvät. Kuten edellä on todettu, mitalilla on toinen näkymätön puoli ja siksi yhdistysten toimintansa arvioinnissa voisi olla paikallaan kääntää mitalia aika ajoin ja miettiä, mitä me voimme tehdä molemmilla puolilla toisin. Tuossa toisin tekemisessä on muistettava päätöksiä tehdessä sekin, että kyseiseen asiaan ei riitäkään pelkkä päätös, vaan siihen tarvitaan toteutus. Kaikki varmasti tietävät ”Pihtiputaan mummon” tapaan, että kaikessa Pihtiputaan torille vietävälle esittelyteltallekin tarvitaan tekijät. Pienenkään tapahtuman toteuttaminen ei ole kuin maasta polkaisten valmis.

Miltä tilanne näyttää Porin seudulla?

Porin ja paikoin Satakunnankin ehkäisevän päihdetyön toteutus on kohtuullisen hyvässä mallissa. Siitä on kiittäminen kuntien hallintoa ja käynnissä olevia hankkeita ja oppilaitoksia sekä koulu- ja nuorisotyön tekijöitä. Järjestöllistä tilannetta voi katsoa kahdesta suunnasta. Varsinainen ehkäisevän päihdetyön toiminta-ajatukseensa kytkeneitä yhdistyksiä on kovin vähän, sillä täältä löytyy raittiusliikkeen juurilta olevia yhdistyksiä ja EHYTin neljä jäsenyhdistystä. Kun asiaa katsotaan toisesta vinkkelistä ehkäisevää työtä toteuttavan yleisen kansalaistoiminnan suunnalta, niin tilanne muuttuu. Täällä on monia kohtaamispaikkoja toiminnassaan toteuttamassa myös ehkäisevää päihdetyötä. Satakunnan laaja järjestöverkosto omissa toimissaan toteuttaa sekä tavoitteissaan että yleisessä toiminnassaan myös ehkäisevää päihdetyötä.

Mitä nykytilanteen kehittäminen vaatii? EHYTin ensi vuoden toimintasuunnitelman järjestötoiminnan tavoitteet ovat hyvä lähtökohta. Niissä on ehkäisevän päihdetyön yhdistystoiminnan ja -yhteistyön lisääminen. Paikallisesti sen ei pitäisi olla mahdotonta, sillä kun on ollut tapahtumia ja hankkeita, joissa on toimittu verkostomaisesti, niin siinä on hyvä peruskivi kehittämisen alkuun. Konkreettinen toimi voisi olla saada valtakunnallisten jäsenjärjestöjen paikallisia yhdistyksiä enemmän mukaan. Niiden paikallisissa yhdistyksissä voisi olla myös EHYTin jäseneksi mahdollisesti hakeutuvia. Jäsenyhdistysten kapeus on tullut vastaan mm. siinä, kun on kysytty EHYTin jäsenyhdistyksen panosta johonkin tapahtumaan, niin on ollut vaikeuksia löytää halukkaita. Näin kävi viime vuoden Pohjois-Satakunnan päihdeputken kohdalla. Se hoidettiin Porin seudun elämäntapayhdistyksestä, mutta viikoksi sitoutuminen tapahtumaan on vähän raskas tehtävä.

Verkostoituminen ja verkoston ylläpito sekä mahdollisten reikien paikkaaminen on viestinnällinen kysymys. Ehkäisevän päihdetyön yleinen viestintä on jaettavissa pääalueina valistusviestintään, joka on sekä kohde- että joukkoviestintää ja vaikuttamisviestintään. Myös valistus toteuttaa vaikuttavuutta, sillä joukkotiedotuksella vaikutusta haetaan väestön tasolla. Kohdistettu valistustoiminta on valittuihin kohteisiin esimerkiksi koulut, asuinalueet, työpaikat ja ammattiyhdistystoimijat yms. suunnattua viestintää. Sisällöt on tuotettava kohteen ominaisuudet huomioimalla. Yksi keskeinen puute on ollut yhdistyksessä heikko kontakti ammattiyhdistysliikkeeseen, mikä on aiheuttanut ”Huugo-toimintojen” heikkouden. Samoin eläkeläisjärjestöjen yhteydet ovat jääneet heikoiksi. Liikuntakentän huomiointi on oma alueensa. Talous- ja sosiaalineuvonnan alue on mitä tärkeintä ehkäisevän päihdetyön joko sitä suoraan tai ainakin rinnalla olevaa toimintaa.

Vaikuttamisviestintä suuntaa sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöihin. Kun on käsittelyssä yleisvaltakunnallinen asiakokonaisuus, niin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja muut kyseisessä asiassa toimivat järjestöt tuottavat tiedotusmateriaalia, joka on yhdistyksen käytettävissä. Käytössä tarvitaan suunnittelua ja vaikuttavuuden analyysiä. Syntymässä oleva sote & maku hankkeet maakuntavaaleineen ovat keskiössä, kun halutaan turvata sekä kolmannen sektorin yleensä etuja ja toimintaedellytyksiä uudessa tilanteessa että ehkäisevän työn yleensä kehittymisen edellytykset. Kyseisessä viestinnässä yhteistyön eri tahot verkostoineen on keskeinen toimija. Kohteena ovat maakuntavaalien vaaliohjelmien valmistelijat, ehdokkaat ja vaalien jälkeen maakuntien hallintoelimet. Siinä ennakointi on oleellinen asia. Ehkäisevän työn edunvalvontaviestintä keskittyy ennakoivasti ja sekä jatkuvana päätöksentekijöihin. Päätöksentekijöihin lukeutuvat elinkeinoelämän järjestöjen päättäjät, kuten paikalliset yrittäjäyhdistykset, kauppakamarit ja muut järjestöt. Nämä kaikki ovat, toiset enemmän ja jotkut vähemmän, kytköksessä ehkäisevän päihdetyön asioihin, josta Pori on omassa ehkäisevän työn toteutuksissaan oivallinen valtakunnallisesti huomioitu esimerkki.

Toinen järjestötoiminnan tavoite EHYTin toimintasuunnitelmassa on ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnan kentän laajentaminen ja uusien toimijoiden mukaan saaminen. Siihenkin liittyy viestintää ja edelliset kappaleet tekstissä sivuavat tätä aluetta. Tällä alueella sitoutuneisuuden vahvistaminen on välttämättömyys. Uutta toimintoa ei ole mielekästä käynnistää pelkän idean varaan, vaan toteutukseen sitoutuneisuus on huomioitava. Ideat ovat tervetulleita, mutta pitäisi hoitaa toteutuksen varmistus. Kolmas EHYTin toimintasuunnitelman järjestötoiminnan tavoite on alueellisen ja paikallisen vaikuttamistoiminnan vahvistaminen. Se on vaikuttamis- ja edunvalvonta viestinnän aluetta ja sen toteuttamisessa verkostoitumisen ja tavoitekumppanuuksien luominen on mahdollinen ja taitaapa olla välttämättömyyskin.