etusivuotsikko2

1 Johdanto

Porin seudun elämäntapayhdistys on raittiusliikkeeseen kuulunut vuonna 1974 perustettu nykyisin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n paikallinen jäsenyhdistys. Toiminta-ajatukseksi on määritelty 1999 säännöissä kansalaisten omaehtoisen elämän ja selviytymisen tukeminen, päihdehaittojen ja terveyttä uhkaavien riippuvuuksien ehkäiseminen ja sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaminen. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutus- ja valistustilaisuuksia sekä muita samantapaisia tapahtumia, tekee yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa, harjoittaa tiedotustoimintaa ja voi ylläpitää edellä mainittua tarkoitusta varten toimintakeskusta sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Kun Porin seudun elämäntapayhdistys on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsenjärjestö, niin sen jäsensuhteeseen kuuluu tukea ja toteuttaa toiminnassaan EHYT ry:n tavoitteita ja toimintaa. Toiminta-ajatuksessa ja sen toteuttamisessa viestintä on keskeinen tehtävä.

Viestinnän keskeisestä merkityksestä huolimatta se on jäänyt erityistä huomiota vaille. Se on ollut osana toimintaa, mutta käytännössä sitä on toteutettu reaktiivisesti kulloisenkin toiminnon tarpeiden mukaisesti. Näin viestinnän merkittävä vaikuttamistoiminta on jäänyt heikolle suunnittelulle, sillä kun tehtävänä on vaikuttaa selviytymisongelmia aiheuttavien yhteiskunnallisten epäkohtien poistamiseksi, niin toteutus on yksittäisten tapahtumien kuten köyhyyden vastaisen päivän ja asunnottomien yö- tapahtuman varassa. Yhdistyksen yhteiskunnallinen näkyvyys ja tunnettuus jää myös heikoille. Pienillä resursseilla toimittaessa tuloksellisuutta voidaan vahvistaa hyvällä suunnittelulla ja fokusoinnilla. Muutokset toimintaympäristössä luovat haasteita. Näihin vastaaminen vaatii ajan virrassa sekä konkreettista siinä olemista että voimavarojensa mukaisesti niihin vastaamista, jossa tarvitaan strategista ja myös visionääristä ajattelua. Näistä voi olla apu pienillekin yhdistyksille. Aiemmin yhdistyksellä oli tulevaisuudenverstaita, joissa haettiin mahdollisia tulevaisuuksia ja niiden mahdollinen palauttaminen työmuotoja voi olla yksi mahdollisuus hahmottaa tulevaisuutta. Yhdistyksen tuleva toimijajoukko ne voisi halutessaan ottaa käyttöön.

2. Viestinnän tärkeimmät tavoitteet ja kohderyhmät

Viestinnän strategian tulostavoite 1: yleinen ehkäisevän päihdetyön valistus- ja vaikuttamisviestintä

Tämä on ensimmäinen ja laajin sekä samalla vaikein toteutettava viestintätehtävä. Se käsittää ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden piiriin kuuluvien ajankohtaisten ja laajempien kysymysten viestinnän päihteistä ja rahapeliasioista. Tähän kenttään kuuluu Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kannanottojen ja materiaalien leviämisen edistäminen. Kokonaisuutena on laajasti joukkoviestintä, johon on tarpeen mukaan kytkettävä ”täsmäiskuja” valittuihin kohteisiin liike-elämä, työmarkkinat, poliittinen päätöksenteko tms. ”Täsmäiskut” tarvitsevat kunkin viestintätapahtuman yksityiskohtaista suunnittelua ja toteutuksessa on huomioitava kyseinen toteutuksen tilanteisuuden eri puolet.

Ehkäisevän päihdetyön yleinen viestintä on jaettavissa pääalueina valistusviestintään, joka on sekä kohde- että joukkoviestintää ja vaikuttamisviestintään. Myös valistus toteuttaa vaikuttavuutta, sillä joukkotiedotuksella vaikutusta haetaan väestön tasolla. Kohdistettu valistustoiminta on valittuihin kohteisiin esimerkiksi koulut, asuinalueet, työpaikat ja ammattiyhdistystoimijat yms. suunnattua viestintää. Sisällöt on tuotettava kohteen ominaisuudet huomioimalla. Yksi keskeinen puute on ollut yhdistyksessä heikko kontakti ammattiyhdistysliikkeeseen, mikä on aiheuttanut ”Huugo-toimintojen” heikkouden. Samoin eläkeläisjärjestöjen yhteydet ovat jääneet heikoiksi.

Vaikuttamisviestintä suuntaa sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöihin. Kun on käsittelyssä yleisvaltakunnallinen asiakokonaisuus, niin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja muut kyseisessä asiassa toimivat järjestöt tuottavat tiedotusmateriaalia, joka on yhdistyksen käytettävissä. Käytössä tarvitaan suunnittelua ja vaikuttavuuden analyysiä. Syntymässä oleva sote & maku hankkeet maakuntavaaleineen ovat keskiössä, kun halutaan turvata sekä kolmannen sektorin yleensä etuja ja toimintaedellytyksiä uudessa tilanteessa että ehkäisevän työn yleensä kehittymisen edellytykset. Kyseisessä viestinnässä yhteistyön eri tahot verkostoineen on keskeinen toimija. Kohteena ovat maakuntavaalien vaaliohjelmien valmistelijat, ehdokkaat ja vaalien jälkeen maakuntien hallintoelimet. Tällä kentällä ennakointi on oleellinen asia. Ehkäisevän työn edunvalvontaviestintä keskittyy ennakoivasti ja sekä jatkuvana päätöksentekijöihin. Päätöksentekijöihin lukeutuvat elinkeinoelämän järjestöjen päättäjät, kuten paikalliset yrittäjäyhdistykset, kauppakamarit ja muut järjestöt.

Kysymyksessä on ehkäisevän päihdetyön lain toteuttaminen kenttätoimijana. EPT lain mukaan ehkäisevä työ kuuluu jokaisen tehtäviin ja se vaatii järjestöajattelun muuntamista ulospäin katsomisen suuntaan kuitenkaan unohtamatta omaa sisäistä maailmaa. Viestinnällisesti tämä kohta käsittää ulkoista viestintää. Omassa käytössä siihen on olemassa verkkosivusto www.sivutie.net yhdessä vammaisjärjestön kanssa. Keskeinen haaste on saada sivustolle käyttäjiä ja erityisesti sinne kirjoittajia. Tämän tavoitealueen haasteisiin kuuluu koulutus ja viestintäkanavien monipuolistaminen.

Viestinnän strategian tulostavoite 2 yhteistyöverkoston viestinnän toteutus.

Verkostoviestinnässä on yhtenä alueena monilta osin kyseenlaisen mielikuvan saanut lobbaus, jota ainakin lähelle menee edellisen kohdan vaikuttamisviestintä. Tässä kohdassa on kysymyksessä yhteistyöverkoston sisäinen tiedonkulku, joka sisältää perinteisen sidosryhmäviestinnän piirteitä. Tämän kohdan yhteistyöverkoston viestinnässä on kysymys sekä sisäisestä tiedonkulusta perinteisen tiedottaminen käsitteen mukaisesti, jonka lisäksi olennainen asia on verkoston kunnossapitäminen. Se on keskeisesti sidoksissa siihen, miten yhdistyksen viestintä yleensä hoituu. Verkoston viestinnässä on varsinaisen tiedonkulun ja verkoston toimivuuden turvaamiseksi huomioitava monia inhimillisiä tekijöitä, sillä vaikka onkin suurelta osin yhdistysten ja yhteisöjen välisestä kontaktista kysymys, niin ne koostuvat ihmisistä yksilöinä, joiden välillä voi syntyä salamointia. Näin yksi haaste on arjessa kohtaamisen onnistuneisuus ja sen huomiointi on välttämättömyys.

Yhteistyöverkoston viestinnän toteutus kaipaa joitakin keskeisiä muutoksia. Perinteisesti ollaan tapahtuman tai kampanjan käynnistämiseksi kutsuttu koolle mahdollisesti mukaan lähtevät tahot. Sinänsä tämä on edelleenkin käyttökelpoinen käynnistämisen muoto, mutta verkoston toimivuuden kannalta yhteydenpitoa tarvitaan muulloinkin. Tämän toteuttamiseksi on mietittävä keinoja ja välineitä, joilla se tulevaisuudessa toteutetaan. Tämänkin alueen viestintä on ollut reaktiivista kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti, mikä toimii hyvin tiedonvälityksen toteuttamisessa, mutta siitä puuttuu ns. henki. Siis kun ollaan yhteisellä asialla yhteistyössä, niin viestinnän tulisi ilmentää yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Siksi tarvitaan vuorovaikutuksellisuuden elementtien vahvistamista. Yhdistyksen onkin otettava ensi vuoden toimintasuunnitelman ja viestintäsuunnittelun agendalle viestintä yhteistyöverkossa. Yhdistyksen yhteistyöverkosto on jaettavissa perusyhteistyön ja tapauskohtaisiin kunkin tapahtuman tai kampanjan yhteistyöverkostoon.

Perusyhteistyöverkostoon kuuluvat muut Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n alueen jäsenyhdistykset ja kohtaamispaikkaverkostoon kuuluvat kohtaamispaikat sekä tiiviimmässä yhteistyössä olevat yhdistykset kuten Porin seudun työttömät ja Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit. Olennainen perusyhteistyön taho on Satakunnan yhteisöt ry:n ylläpitämä Yhteisötalo Otava. Yksi yleisen laajemmalle järjestökentälle ulottuvan verkostoviestinnän mahdollisuuden tarjoaakin Yhteisötalo Otava. Kampanja- ja tapahtumaviestinnän verkosto on kehittynyt YK:n köyhyyden vastaisen päivän ja asunnottomien yö-tapahtuman yhteyteen. Kyseinen verkosto on ollut käytännön toiminnassa vain tuon tapahtuman toteutuksessa, mutta sitä voitaisiin käyttää muissakin tilanteissa kuten ehkäisevän päihdetyön viikon ja tipaton tammikuu tapahtumia toteutettaessa. Viestit verkostolle ovat kulkeneet sähköposteina. Viestikanavien ja niiden käytön monipuolistamisen yhteydessä tätäkin on syytä tarkastella lähemmin, olisiko kenties jotakin muutettavaa toteutuksessa. Samoin on tarkkailuun otettava keskeisiä periaatteita verkostoviestinnän ja muunkin tiedotustoiminnan osalta. Näitä periaatteita ovat avoimuus, oikea-aikaisuus ja kattavuus sekä asian että viestinnän kohteiden osalta niin, että tasapuolisuus toteutuu. Ehdoton periaate on oikeudenmukaisuus tasapuolisuutena.

Viestinnän strategian tulostavoite 3 yhdistyksen sisäinen viestintä

Onko aihetta tarttua omana asiana sisäiseen viestintään pienessä yhdistyksessä? Asiathan tulevat selviksi, kunhan pidetään kokoukset ja niiden päätökset tiedotetaan. Pelkän tiedon kannalta asia onkin näin edellyttäen, että kokouksissa käydään ja kokousmateriaalit luetaan. Tilanne muuttuu toiseksi, kun muistetaan, että sisäisellä viestinnällä on muitakin funktioita kuin tiedottaminen. Se on myös vuorovaikutusta ja sillä rakennetaan yhteisön yhteishenkeä, siis toisin sanoen se tekee asioista yhteisiä. Hyvä sisäinen viestintä sitouttaa ja motivoi sekä osallistaa toimijoita asioihin.

Vaikka yhdistys on siten eheä kokonaisuus, että erimielisyyksiä ei ilmene, mutta juuri tässä on sen suuri ongelma, josta voi tulla vakavat seuraukset. Hiljaisuus sisäisessä elämässä voi koitua tuhoisaksi. On siis saatava elävyyttä yhdistyksen elämään taloudellisista rajoitteista huolimatta. Yksi lääke on sisäisen viestinnän uudistaminen, jonka toteuttamiseksi on ensi vaiheessa laadittava yhteiset sisäisen viestinnän periaatteet. Siihen kuuluva nykytilan kartoitus tuo esiin ne viestikatkokset, jotka ovat tulleet usein esiin. Yksi keskeinen niistä on ”titanic-ilmiö” eli viesti ei mene perille tai sitä ei oteta vastaan eikä viestiin edes välttämättömissäkään tilanteissa reagoida. Sisäisen viestinnän uudistamiseen kuuluu myös viestikanavien käytön ratkaisut ja kanavien käyttöperiaatteet.

Viestinnän strategian tulostavoite 4 yhdistyksen viestintäjärjestelmän rakentaminen

Edellä esitelty on sanallinen näkemys, millä tavalla yhdistyksen viestintää tulisi jatkossa ajatella. Tekstistä on luettavissa ihanteellisuutta, joka on kuitenkin pistettävä sivuun ja palautettava olevaan todellisuuteen. Yhdistystoiminnassa on hyväksyttävä realiteetit, jolloin joistakin ihanneratkaisuista on tingittävä. Kun yhdistys saa uuden vetoryhmän, niin sen tehtävä on rakentaa yhdistyksen viestintäjärjestelmä. Yhdistys on uudessa vaiheessa toiminnallisesti aiemmasta poikkeavassa tilassa, jolloin viestintäjärjestelmä on sopeutettava toimintasuunnitelman kehykseen. Yhdistyksen ei tarvitse taitekohdassa luoda itseään uusiksi, mutta joka tapauksessa edellä esitetyn hengen mukaista olisi se, että yhdistyksen toimintaan tulevat syventyvät, mitä me olemme ja mitä meidän tulisi olla ja samassa yhteydessä tarkistaa sääntönsä. Kysymys on siten yhdistyksen identiteetistä. Samalla on tarkasteltava, miten ja missä me haluamme näkyä ja vaikuttaa. Rakennustyön vaiheistus:

  1. Srategisen ajattelun sisäänajo yhdistyksen toimintaan ja siinä yhteydessä viestintästrategian luominen, jossa määritellään viestinnän fokus. Se on tarpeen yleisen tiedotuksen kannalta, jolloin määritellään, mihin ja millä halutaan vaikuttaa. Tämä nousee toimintasuunnitelmasta.
  2. Yhdistyksen oman viestinnän systematisointi ja siinä yhteydessä millä välineillä toimitaan ja miten toimitaan. Esimerkiksi sovitaan sähköisen tiedonvälitysliikenteen periaatteista, joissa erityinen asia on viesteihin vastaaminen.
  3. Tavoitteena on lopulta luoda yhdistyksen oma viestintäopas, joka on luoteeltaan rullaava viestinnän toimintasuunnitelma niin, että se päivitetään kerran vuodessa ja on voimassa seuraavaan päivitykseen saakka. Oppaaseen kirjataan käytännön toimintaohjeita.-

3. Viestinnän toteuttaminen

Viestimissä näkyminen on merkki yhteisön olemassaolosta. Näkyviin pääseminen on nykyisissä oloissa useimmiten työlästä. Siksi pitää sekä pyrkiä näkyviin että ennen kaikkea olla sanottavaa. Siten viestimiin tarjonnan määrä yhdistyksestä ei olekaan ratkaiseva tekijä vaan sen laatu ja kiinnostavuus. Ehkäisevän päihdetyön tekeminen on periaatteessa jokaisen kansalaisen tehtävä ja näin myös sen edistäminen on jokaisen tehtävä. Siksi esimerkiksi sen asioista kertominen on toteuttamisen aluetta, kun on sille otollinen tilanteisuus olemassa. Ehkäisevän päihdetyön yhdistyksessä tämä koskee muita kansalaisia korostetummin jokaista jäsentä.

Tämän suunnittelumateriaalin keskeinen viesti on siinä, että viestintä ei ole pelkästään tiedottamista. Viestinnän kokonaisuuteen kuuluu muitakin elementtejä, joista merkittävä on vuorovaikutuksellisuus ja siinä dialogisuus. Tavoitteeksi siinä on asetettava tasavertainen ”minä ja sinä” vuorovaikutus. Se takaa toimintaverkoston toimintakyvyn erityisesti luottamuksen suhteen. Sisäisen viestinnän kohdalla se takaa yhteisön sisäistä harmoniaa ja kykyä ratkaista mahdolliset väärinkäsitykset ja erimielisyydet. Suunnitelmaan sisällytetty oma viestintäopas voi avata tätä kysymystä. Sähköisen ja/tai kirjallisen viestinnän ohella tarvitaan kohtaamisia ja siksi osallistuminen sekä yhteis- että yksittäiset kohtaamiset tarvitaan. Siksi on muistettava tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa yhteydenpito.

Pienen yhdistyksen sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit ovat vähäiset, jolloin käytännön asiat on hoidettava vapaaehtoisvoimin sekä tarvittava taloudellinen resurssi puristettava tukirahoista tai yhteistyökumppaneilta. Osaamisresurssina on käytettävissä koulutuspalveluja opintokeskukselta ja yhteistyökumppanit toteuttavat yksittäisiä myös viestintää tukevia koulutuksia, joihin yhdistyksen toimihenkilöiden osallistuminen on toivottavaa. Erityinen kysymys on aktivointi ja rohkaiseminen. Toimijoiden rohkaiseminen on osoittautunut tärkeäksi siksi, että ihmisillä on vahvasti virheiden pelkoja kirjalliseen ilmaisuun.

Yhdistyksen käytössä on www.sivutie.net sivusto ja siellä osionsa. Ongelma on edellä mainittuun liittyvänä kolumni ja yhdistyksen tapahtumista kirjoittamisen osioihin aktiivisuuden puute kirjoittaa. Tapahtumauutisointi on hoidettu yhdistyksen johtoon kuuluvien toimesta, joka on oikeakin ratkaisu, mutta näihin liittyvänä on mahdollisuus kommentointiin, jota harvoin käytetään. Samoin sivuston tekstejä on mahdollisuus jakaa sosiaalisessa mediassa ja se on nyttemmin laajentunut. Jakoja on tullut joistakin monia. Näin juttujen leviäminen laajenee.

Tässä suunnittelumateriaalin luonnostelmassa yksi viestinnällinen perusta on verkostoitumisen suomat mahdollisuudet. Siinä on myös viestinnällinen merkitys ”kaksivaihehypoteesin” kautta, sillä verkostoon kuuluvan saadessa ehkäisevän päihdetyön asioita, se voi ja käytännössä lähtee eteenpäin ja näin vaikuttaja tahon kautta asian hyväksi. Esimerkiksi kun halutaan järjestökentälle laajemmin viestittää jostakin tilaisuudesta, niin Yhteisötalo Otavan jakelun kautta saadaan järjestökentälle viesti yleisjakeluna. Samoin tiedotteiden yleisjakelussa tarvitaan harkintaa, joten asian tulee olla tärkeä.

4. Seuranta ja mittarit

Seuranta on välttämättömyys, mutta se onkin eri asia, miten ja millä mittareilla, jolloin ollaan haasteiden edessä. Mitattavien asioiden määrittelyä on pääpiirteisissä merkityksissä edellä olevissa yleistasoisiksi jääneissä tavoitteissa, jotka vaativat edelleen kehittelyä. Se olisi sitten vuoden 2019 huhtikuussa valittavan ryhmän ensimmäinen tehtävä. Verkko mahdollistaa määrällisen seurannan ja mittaamisen, mutta onkin eri asia, mitä numerot itse asiassa kertovat sen ohella, että ne ovat vain tiettyjä numeroita? Kysymys on myös siitä, että mitä tarkoitusta kyseiset numerot palvelevat ja minkä toteutumista niillä voi mitata. Irrallisella mittaustuloksella ei taida ollakaan liioin mitään itseisarvoa ja tuskinpa sillä voidaan liioin kuvata vaikuttavuutta. Tässä käsitellyn yhdistyksen toiminnallinen numerotulos tänä vuonna tulee olemaan puolet pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Tosin looginen syy-seuraus suhdekin on olemassa, sillä taloudellinen resurssikin oli puolitettu. Viestinnällinen numeerinen tulos löytyy nettisivuston klikkauksista ja toiminnan tavoittavista henkilömääristä.

Seurantaan ja toiminnan arviointiin liittyvänä on huomattava lähtökohdaksi tavoitteisto. Kaikki lähtee tavoitteista ja jos ne ovat heikosti määriteltyjä, niin myös arviointi jää heikoksi. Siksi on nykytilanteen kuvassa myönnettävä juuri tuon heikkouden olemassaolo. Tarvitaan sitoutuneisuuden vahvistusta, joka on kylläkin yleisestikin tämän päivän yhdistystoiminnan loukku. Ilmiönä se näkyy siinä, että tapahtumiin ja yksittäisiin tietyn tehtävän toteutukseen on saatavissa mukaan lähtijöitä, mutta perinteisen järjestötoiminnan kulttuurilla ei näytä olevan kovinkaan vetovoimaa, pikemminkin sillä on työntövoimaa. Olisiko toimintakulttuuria vietävä ”pop up” järjestötoiminnan suuntaan ja näin myös viestintä sen suuntaiseksi. Vaikka on olemassa perinteisesti toteutettu tapahtuma, niin sen toteutus usein näyttää toteutuvan tuolla ”pop up” tyylisesti ja itseohjautuvalla tavalla. Sille pitäisi kuitenkin olla viestinnän toteuttamiseksi raamit, joista toteuttajat voivat lähteä liikkeelle. Näissä raameissa voi olla tai pitääkin olla määritettynä tavoitearvot ja joitakin mittareita.

Mittaamisessa on kysymys, mitataanko oikeita asioita? Mistä löytyvät mittarit mittaamaan esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta? Miten mitata yhdistyksen tunnettavuutta? Kun yhdistys on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsenjärjestö, niin sen sateenvarjon alla oleminen helpottaa tunnettavuutta. Kysymys onkin viestinnällisesti siitä, kuinka siitä juontuva mielikuva pystytääm hyödyntämään. Mielikuva ja main muodostuvat niin sanotusti pitkässä juoksussa ja se vaatii toimijoiden sitoutuneisuutta asiaan. Yleisarviointi on tehty rahoittajan velvoittamana vuosittain ja on myös määrällinen tulos esitetty. Yhdistyksen piirissä on kertaalleen vuosia sitten yritetty luoda tuotteistamisen alkeita, mutta se ei ole saanut siipiä alleen. Viestinnällisistäkin asioista joitakin tuotoksia on saatavissa, mutta vaikuttavuuden arviot ovat vain ”tuntuu” tasolla. Mitä on tehtävä, on siinä, että tarvitaan tavoitteen asetantaa täsmällisemmin toiminnan mukaan lukien viestinnän osalta ja mitattavien tuotosten määrittämistä saavutettavista relevanteista toiminnoista.

5. Loppulauseet

Yleislausumaksi on otettava yhdistyksen tulevaisuuden kannalta tarvittava jäntevöittäminen, mikä tarkoittaa strategisen ajattelun läpiviemistä yhdistykseen. Siihen osana kuuluu viestinnän strategia. Ne ovat huhtikuun sääntömäisen kokouksen jäkeistä parin kuukauden jaksoa. Srategista linjausta pitää olla jo kokoukselle esiteltävissä toimintasuunnitelmissa. Viestinnän osalta on huomioitava yhdistyksen tunnettavuuden lisäämisen tavoitteet, koska vuosi on 45. Toimintavuosi.

Tulostavoite 1 valistus- ja vaikuttamisviestinnän osalta on ratkaistava se, missä ja mihin asioihin halutaan vaikuttaa. Siinä on päätettävä viestinnän fokuksesta asian osalta. Köyhyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat ovat olleet toimintalinjassa keskeiset ja ne ovat myös yhdistyksen sääntöjen mukaisen toiminta-ajatuksen kanssa yhteen sopivasti. Sillä linjalla tultaneen jatkamaan. Tähän kuuluvan toiminnan toteuttaminen on tuloksellisinta verkoston kautta ja näin verkostoviestintä nousee keskiöön.

Koulutus aktivoitumisen edistäjänä on keskeinen ja siten kaikkien tulostavoitteiden toteuttamisessa on kiinnitettävä koulutukseen huomiota. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi sekä mittaaminen mittareineen on otettava työn alle. Aikataulutuksessa realismia on se, että vuoden aikana saadaan perusta luoduksi ja varsinaisen toteutuksen aika tulee sekä osittain rinnalla ja loppuun hiominen jää seuraavalle vuodelle, jonka vuoksi koko suunnitelma aineiston aikajänne on kaksi vuotta.

Yhdistyksen uudistamishankkeisiin kuuluu myös hallinnollisten asioiden uudelleen järjestely, jossa yhteydessä on myös säännöt uudistettava. Sääntöuudistukseen kuuluu yhdistyksen nimikysymys. Yhdistyksen nykyinen nimi on Elämäntapaliiton ajoilta ja vaikka elämäntapaan liittyvät asiat ovat edelleen keskeinen osa toiminta-ajatusta ja elämäntapa-asiat myös ehkäisevää päihdetyötä, niin kuitenkin identiteetti on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n nimeen kytkeytyvä, joten sen on paikallaan näkyä myös nimessä, kuten se jo esiintyy nettisivustolla ”EHYT Pori” otsikoinnilla.