etusivuotsikko2

Johdanto

Ehkäisevän päihdetyön toiminta on yhteiskunnallista vaikuttamista, joka tähtää päihde- ja pelihaittojen vähentämiseen sekä terveiden elintapojen edistämiseen. Toiminnot pyrkivät herättelemään yksilöitä, yhteisöjä ja päättäjiä sekä koko yhteiskuntaa päihdehaittojen ennalta ehkäisyn ja vähentämisen tavoitteisiin. Toiminnalla halutaan vaikuttaa arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Toiminnalla kannustetaan ihmisiä tekemään hyvinvointia edistäviä valintoja. Sisällöissä on sekä yhteiskunnallista sanomaa että arkisia hyvinvointiin vaikuttavia viestejä. Kysymyksessä on siis laaja kenttä. Miten viestintä siinä toteutetaan, on kaikkineen taitolaji, jossa on punnittava yleisen laaja-alaisen viestinnän ja kohdennetun viestinnän painotuksia yhdessä ja erikseen.

Kohdentamisen fokus haettavana

Viestinnässä on oltava sen sisällöllinen aines ymmärrettävästi ja selvänä se, mikä on viestinnän päämäärä ja miten se aiotaan saavuttaa? Keskeinen tekijä viime mainitussa on, mitkä ovat ne tahot, jotka ovat osallisina tavoitellussa päämäärässä. Tavoiteltu päämäärä on siis päihdehaittojen ennalta ehkäisy ja vähentäminen. Kysymys on viestien kohdentamisessa siitä, mitkä tahot vaikuttavat joko päämäärän kannalta asiaan kielteisesti ja mitkä ovat mahdollisia liittolaisia. Millaisesta viestinnässä on kysymys? Siinä on vaikuttajaviestinnän piirteet. Järjestön kannalta on kuvaannollisesti kyseessä ”vaikuttamisen sietämätön keveys!” Vaikuttajaviestintä on luonteeltaan ulospäin suuntautunutta, mutta se voi olla ja oikeastaan on yhdistyksen sisälläkin tapahtuvaa vaikuttamista. Tässä valossa tarvitaan viestintäkontekstissa arviointeja, minne ja miten viestintäprosessi suuntautuu. Kun on kysymys kohdentamisen fokuksesta, niin se on tarpeen ottaa kaiken aikaa huomioon. Tämä tarkoittaa sitä, että on huomioitava, mitä viestintähankkeessa jaetaan automaattisesti tiettyjen jakelulistojen kautta ja mitkä ovat kyseisen tarkoituksen mukaisia jakoja.

Ehkäisevän päihdetyön keskeinen alue on vaikuttaminen, mutta siinä on nähtävissä edunvalvonnallinenkin ulottuvuus. Esimerkiksi päihdeasiakkaiden aseman turvaamisessa ovat vaikuttamisen piirteet. Kaikkineen ollaan tekemisissä yleisesti ehkä huonokaikuisen mielikuvan saaneen lobbaus termin kanssa, jolla usein viitataan käyttäväpolitikointiin. Kieltämättä siinä ongelmallisiakin piirteitä, mutta myönteinen puoli on sitä, että viestitetään päätöksentekijöille kyseisestä yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Esimerkiksi alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä ollaan viestitetty asiaan liittyvistä kohdista päätöksentekijöille ylhäältä alaspäin aina yksittäisiin päättäjiin saakka. Tarvittaessa käytössä on ”hihasta nykäisemisen” keinokin, joka on ollut käytössä mm. Suomi Areenalla. Kohteena ovat olleet kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut mukaanluettuna sosiaali- ja terveysasioiden päättävissä elimissä olevat luottamushenkilöt sekä eri tason virkamiehistö.

Ulospäin suuntautuneisuus viittaa ulkoiseen viestintään. Edellä tuli siihen liittyvänä osin rajausta siltä osin, että siinä voi olla myös jotakin samaa kuin yhdistyksen pitää viestittää sisäisestikin. Onpa käynyt niinkin, että viestitämme asiaan liittyvän verkoston listan mukaisesti tapahtumasta, mutta unohdamme hallituksemme jäsenille lähettää tietoa. Tässä taustalla olevan yhdistyksen toiminnassa keskeinen osa tulee verkostosta, jossa ovat paikalliset toteutettavan kampanjan, kuten Ehkäisevän päihdetyön viikon tai köyhyyden vastaisen päivän ja asunnottomien yön toteuttamisessa olevat toimijat. Verkostoista viestinnän kohteina ovat säännöllisesti EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkoston alueen kohtaamispaikat, ehkäisevän päihdetyön paikalliset toimijat sekä EHYT ry:n valtakunnallisten jäsenjärjestöjen paikalliset jäsenyhdistykset. Yksittäisinä henkilöinä viestinnän kohteina ovat näiden edustajat. Heistä koostuvat myös yhdistyksen toiminnallinen henkilöjäsenistön kenttä. Verkostomalli on haasteellinen. Se vaatii verkon ”kutojaa ja huoltajaa” ja yhteistyötä sekä yhteisiä tavoitteita, vuorovaikutteisia suhteita ja ennen kaikkea luottamusta. Se mahdollistaa tuloksia pienilläkin resursseilla.

Viestintää joukoille ja tunnetuille ryhmille

Ehkäisevän päihdetyön viestinnässä joukkotiedotus on yksi osa. Sitä toteutetaan jonkin aktuaalisen asian ollessa menossa, esimerkiksi lainsäädäntöuudistus ja kampanjoiden tiedottamisessa. Niistä on paikallisesti käytettävissä tiedotteita, joita muokataan tai käytetään sellaisenaan. Lehdistötiedotteet ovat toimivia kampanjatiedottamisessa. Lehdistötilaisuuksiakin voitaisiin toteuttaa, mutta silloin on oltava jotakin erityistä kerrottavaa. Kampanjoista tuotetaan julisteita ja esitteitä yleisöjakoon. Erityiskysymyksenä tulee vastaan, kuinka hyvin tai heikosti median paikallinen kenttä tunnetaan? Eteenpäin saamisessa median kontaktihenkilöt ovat tärkeitä. Siinä tarvitaan ns. mediasilmää. Verkko on osa joukkoviestintää. Verkon aktiivisuus on olennaisen tärkeä, sillä sen elävyys tarvitaan sen toimivuuden turvaamiseksi. Se on keskeinen tulevaisuuden kysymys.

Joukkoviestinnässä suurelle yleisölle asiat ovat tavallisesti ns. kaikelle kansalle. Sitä ovat yleisötapahtumat. Niihin ja kampanjoihin haetaan osanottajia viestinnän keinoin, joka on myös mainonnan kenttään kuuluvaa, jota taitoa tarvitaan tapahtumajulisteissa ja esitteissä. Kampanjoilla ja tapahtumillakin on kohdeyleisönsä, jonka tunteminen on välttämätöntä resurssien optimaalisemman käytön saavuttamiseksi. Siksi kulloisenkin hankkeen yhtenä osana pitäisi olla sen viestintäsuunnitelma, jossa on kuitenkin huomioitava kulloinenkin ajan ja paikan kontekstuaalisuus. Suunnitelmaan ei pidä hirttäytyä, vaan tilanteisuus on huomioitava.

Tunnetuissa kohderyhmissä on havaittavissa sekä läheisempiä että satunnaisempia viestinnän kohteita. Esimerkiksi Satakunnan yhteisökeskus on säännöllinen yhteydenottopaikka sekä sähköisillä ja kirjallisilla että henkilökohtaisilla viesteillä. Myös kohtaamispaikoihin on säännöllisiä yhteyksiä ja muutamat ovat toiminnan toteutuspaikkoinakin, kuten ovat työttömien toimipiste, kohtaamispaikka Positiimi ja Sampolan asukastupa. Näiden asiakkaatkin tulevat viestinnän kohteiksi. Näissä on sekä henkilökohtaista että välillistä viestintää. Ne ovat viestien levittämispaikkoja. Sitä kautta toteutuu viestinnän ns. kaksivaihehypoteesin tavoitteita. Näiden henkilöstöt ovat vaikuttajia ja myös niiden asiakkaat ovat ns. puskaradion viestinviejinä vaikuttajia. Joskus onkin ajateltu, että saadaksemme jokin asia liikkeelle, taitaisi olla viisasta pistää siitä viesti ”puskaradioon.”

Kampanjan käynnistyessä on ensimmäinen tehtävä päivittää yhteyslista. Tietosuojan vuoksi on kampanjan käynnistyessä kerrottu listan käytöstä tämän kampanjan ajan ja seuraavan alkuun saakka, jolloin tämän tapahtuman päättyessä voi pyytää nimensä siitä pois. Tapahtumissa viestinnän kohteina ovat myös kyseisen tapahtuman asioissa olevat vaikuttaja tahot kaupungin hallinnosta. Näistä koostuu se säännöllinen viestien kohde, jota voinee sanoa vakituiseksi ”sisäpiiriksi”. Siihen lukeutuvat yhteisöjäsen Porin seudun työttömät ry, yhteistyöjärjestöt, EHYT ry:n jäsenyhdistykset, Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit sekä Satakunnan yhteisöt ry ja Sampolan asukkaat ry sekä ”Ahkerasti yhdessä” hanke. Lisäksi on asiayhteydessä yhteyttä tarvitsevat lukuisat tahot sekä harvemmin tietyn asian ja toiminnon myötä yhteyttä tarvitsevat, kuten esimerkiksi toimintapiste Luotsi Keskussairaalassa tai alueellisesti toteutettavaan päihdeputkeen aineiston ja esittelyn tuottaminen.

Loppukommentti

Paikallisen ehkäisevän päihdetyön järjestön toiminta keskittyy luonnollisesti paikalliseen kenttään ja käyttää valtakunnallisia teema-aineistoja. Yhdistyksen sisäinen viestintä on hoidettavissa varsin juohevasti. Suurimmat haasteet ovat vaikuttavuusviestinnän alueella yhdistyksestä ulospäin ja yhteistyöverkostoon. Toimintamallissa painottuukin verkosto. Yhteyksien huolto on eräin osin ”sukkulointia”, mikä tarvitsee jatkuvaa päivitystä tarkennuksineen. Yhdistyksellä on myös määrällinen tulostavoite toiminnalle. Se on lähinnä tukijoiden taholta tulleena määritelty. Tuet aiemmasta 2017 tavoitteesta vuodelle 2018 puolitettiin omissa hakemuksissa ja tulostavoitekin puolitettiin. Tämä johtuu siitä, että ollaan hakemassa suuntaa tulevaisuuteen ja tässä viestintäsuunnitelma on osana.