etusivuotsikko2

Puutarhan marjat pian poimittavissa

vihreät

Mustat, punaiset, vihreät. Kypsyväthän nuo puutarhan marjat toden totta. Alkukesän kylmyys, sanovat, saavat/saivat aikaan hyvän sadon, niin metsissä kuin puutarhoissakin. Mansikat ovat kypsyneet ja mustikatkin odottavat noukkijaansa.

Mutta puutarhan mustat, punaiset ja vihreät saavat myös veden kielelle. Vielä hetki, niin ovat parhaimmillaan. Marjojen kitkeryys poistuu maukkauden tieltä.

Mustat

Kaupasta ostetut mehut ja tiivisteet eivät ole mitenkään verrattavissa "oman sadon" tuotoksiin. Odottavan aika on kuitenkin turhankin pitkä, sillä pakastin on jo aikoja sitten tyhjenyt edellisvuoden mehuista.

Metsässä en ole hetkeen käynyt marjanpoiminnassa. Syitä on tuntunut olevan esteeksi asti. Esteet on kuitenkin lähinnä omassa päässä. Ehkä joku ystävällinen kanssakulkija löytyisi mukaan, sillä yksin ei tohdi metsään mennä, varsinkaan kun entiset tutut mökkimaiseman metsiköt ovat taakse jäänyttä elämää.

"Aika entinen ei koskaan enää palaa..." laulettiin laulussakin ja niin minäkin olen joutunut kääntämään elämän kirjan sivuja uuteen kuosiin. Eikä välttämättä huononpaan suuntaan. Positiivisuutta tähänkin tarvitaan ja sitä ei ole koskaan liikaa.

Mehumaija odottaa jo ulostuloaan kaapin perukoilta. "Pihahellalla" maija saa porista huoletta ja itse voi keskittyä vaikkapa lehden lukuun tai rikkaruohojen katseluun. Perkaamista kyllä riittäisi pusikoissa, mutta jos ei taho, niin onko pakko? Ei, sanon minä. Jospa vain ottaisi omenan puusta, puraisisi sitä ja nauttisi. Toki siihen on vielä jonkin verran aikaa. Mutta ootellaan.

Iloitaan loppukesästä ja syksyn sadosta. Väriloistossan syksy on minusta melkeinpä parasta aikaa vuodesta.

 Punaiset

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Vanhakoiviston kiertoristeys

Pienikin voi olla jotain suurta

Porin kenties pienin, ja ehkä koko Suomenkin mittakaavassa ainakin pienempiin lukeutuva, liikenneympyrä löytyy Vanhaltakoivistolta. Viiden tien risteys on jo itsestään tarkuutta vaativa tienylityspaikka, eikä nämä merkit sitä miksikään muuta. Lisää huomiota vaaditaan.

Kivetetty ympyrä on pieni, eikä suinkaan keskellä risteystä. Tästä seuraakin osittainen hankaluus, jota eivät kaikki heti huomaa. Tulotiet, joissa on kärkikolmiot eivät siis ole yhtä kaukana ympyrästä, vaan eri pituuksilla. Etäisyydet tulee siis ottaa huomioon, että kukas se olikaan ensin risteysalueella.

Ja. Joku on jopa ajatellut ääneen, että kaksi autoa voi hyvin ajaa vierekkäin, kun kerran ne sopuisasti sinne mahtuisivat. Ei mahdu, eikä voi ajaa. On vain yksi kaista. Poliisia on tuolloin tarvittu.

Entä sitten jalankulku. On vain yksi suojatiemerkinnöin tehty ylityskohta. Muutoin risteys ylitetään miten sattuu, ja menokohtia, niin jalan kuin pyörälläkin, on jos jonkinlaisia.

Yksi huvittava (joskin tosi kummajainen) liikenteellinen erikoisuus on isompien autojen, esim. linja-auton kulkureitti ko. ympyrässä. Kaikki kuskit eivät näytä osaavan, tai eivät usko mahtuvansa, kiertää risteystä oikeaoppisesti. Kun havaitsevat (toivottavasti), ettei muuta liikennettä ole, niin kurvaavat "vasemmalta" ohi liikennenmerkkien väärältä puolta.

Risteys kaiken kaikkiaan on ok. Aina kulkiessani siitä milloin minnekin suuntaan tulevat nuo em. asiat mieleen. Kolareita on joitakin ollut, mutta ihmeen hyvin liikenne siitä sujuu, vaikka säännöt ovat monen (minunkin) omassa päässä parhain päin.

Ollaan siis varovaisia liikenteessä, tässä kuin muualla. Kesälomat ovat kohta ainakin koululaisilta lopuillaan ja tielläliikkujia tulee lisää, Ensikertalaisiakin.

Ja se täytyy näin polkupyöräilijänä autoilijoille kiitokseksi sanoa, että hyvin ottavat meidät pyöräilijät nykyään huomioon tuolla liikenteessä. Toki "yhteistyön" täytyy olla molemminpuolista, jotta olisimme kaikki tyytyväisiä.

 

 

 

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Olisiko tämä sitä sote-myllerrystä. Ainakin sote ja sen tähänastiset kuviot tulivat jotenkin mieleen katsellessa kyseistä laivan potkurien aiheuttamaa meren myllerrystä.

Sotekuviot  ja sen askelmerkit eivät suinkaan ole olleet näin suoraviivaista. Suuntimet ja tutkat pitänee asettaa kohdilleen.

Sote myllerrys2   Sote myllerrys1   Pitkä käytävä 2

Kyllä muuten matkailu "avartaa", jos ei muuten, niin ainakin rahapussin suuta.

Tuli tehtyä pieni "työmatka" laivalla, joka oli aivan täynnä asiakkaita. Kaikki hytit varattu ja silleen.

Mutta missä matkustajat? Kaikkiko niissä varatuissa hyteissään lukittujen ovien takana. Tuli hieman "aavemainen" olo, kun ulkoilmakin oli ajoittain hyvin sumuinen. 

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Juhnnusmakkarat

Tiedä tässä mitään grillikaudesta, sen alkamisesta tai jatkumisesta. Tänä suvena en ole vielä grillannut yhtäkään makkaraa, en kyllä muutakaan. Miksi etten? Siksi, että kun ollut niin hiivatin kylmät ilmat. Niin paljon en tuosta "kokolihasta" välitä, että sen vuoksi palelisin ulkosalla.

Mutta jos ja kun hieman lämpenisi, ehkä sitten. Kait sitä nyt voi odotella lämpimiäkin kelejä, jotta ei toppavaatteissa tarvisi koko kesää kuljeskella.

Sen olen vuosien saatossa tullut huomaamaan, että suomalaisen työihmisen ansaitsemaan kesälomakauteen sopii kelien kohdalla kaikenlaista. Lähes aina kuitenkin edes se yksi kokonainen lämmin päivä.

Kohta puoleen alkaakin olla nuo "kesälomat" lusittu. Jos vaikka vielä ehtisi tuon makkarankin kärvistää, ettei tarvitsisi muistella tässäkin kohtaa "vanhoja hyviä aikoja".

 

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Askelmerkit

Pitkin kevättä ja kesää on itse kukin miettinyt omia askelmerkkejään tulevaan ja olevaan. Monenmoisia askelmerkkejä on laadittu myös Suomen politiikassa. Hallitustyöskentelyä on leimannut ees´taas menot. Viimeisimmän, uuden vanhan hallituksen työkentän, askelkuvio oli vailla vertaa.

Jos ei nyt aivan askelmerkit (paikka kun kun oli ennalta määrätty), niin käden työskentely sentään, johti kesäisessä boccia-pelissä joko toivottuun tai ei-toivottuun tulokseen. Pihamaan pienet kivet saivat ”askelmerkit” aivan uuteen uskoon. Sattumia oli liiankin kanssa. Voittaja se löytyi lopulta tuossakin kisassa, samoin kuin erään puolueen puoluekokouksessa. Voittaja löytyi, vai löytyikö? Jälkipelejä harrastetaan varsin usein.

Kesä on kauneimmillaan, vaikka vettä sataisi ja kylmänkalseaa olisi. Ei se silti mitään muuta, ainakaan meikäläisen olemisessa. Satoi tai paistoi, vaadittavat hommat tulee hoitaa. Ehkä kuitenkin toisenlaisessa järjestyksessä kuin oli aikomus.

Sanontaan ”ei se köyhää koske” tuli minunkin yhdessä porukassa langettua. Sorry. Kyllä koskee. Nyt kesälläkin.

Jos on töitä sattunut saamaan ja sen myötä lomaa, niin rahavarat asettavat elämisen askelmerkit. - Rahaa joko on, tai sitä ei ole, sanoi eräskin henkilö. Eli jos ja kun rahaa on, niin se kulutetaan heti ja sitten ei enää ole. Ja jos ei ole töitä niin ei ole palkkaakaan. Vain erinäisiä avustuksia, joiden varaan ei suuria suunnitelmia voi tehdä. Kaikki menee jokapäiväiseen kulutukseen, jos hevin riittääkään. Lomareissuista voi vain haaveilla.

syreeni

Nautitaan kuitenkin nyt Suomen suvesta, juuri siellä missä kukin on. Katsotaan luontoa ympärillämme, myös kaupungeissa. Se ei vaatine seteleitä. Vehreys virkistää.

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

kortit UK lapset

Sanotaan, että lasten suusta kuulee totuuden. Allekirjoitan tuon. Totuuksia on kuulunut, niin hyvässä kuin pahassakin. Sanomiset ovat kuitenkin kaikki aitoja ja tilannekohtaisia. Kiitos teille lapset, joilta olen totuuksia oppinut. Toivottavasti myös päinvastoinkin.

Kun aikanaan jäin työttömäksi, yli viisikymppisenä, niin en osannut lainkaan ajatella mitä tuleman pitää. En ainakaan sitä, että koulu, josta olin ehdotkin yhdestä aineesta saanut, olisi tuleva työpaikkani. Mutta niin vain kävi. Kaikki siis on mahdollista.

Jos ei kaikkea opi koulun penkillä, niin kyllä elämänkoulu opettaa. On vain oltava avoin uusille ajatuksille ja seikkailuille. Joka päivä voimme oppia uusia asioita.

Koulun kaikki oppilaat, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä "opetuksen/avustamisen" merkeissä, ovat tulleet tutuiksi. Viimeiset työpäivät nämä lapset ja nuoret tekivät salassa kortteja ja omia sanomisiaan minulle. Luokkien delegaatiot luokseni olivat ihania ja myös surullisia. Oli jäähyväisten aika. Kiitos heille kaikille muistamisista ja kauniista ajatuksista yhteisellä taipaleellamme.

"Opi perusasiat, se ei riitä mutta opi ne...."

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Raparperi

Jokohan nyt oltaisiin lähempänä kesää. Kevään kylmät on hidastuttanut niin kasvien kasvua kuin meikäläisenkin ajatuksen juoksua.

Emma-mummun aikanaan istuttama rapaperi ainakin on intoutunut auringonpaisteesta ja lämpimasta ilmasta. Jospa nyt muukin kasvillisuus alkaisi vihertää.

Raparperista puheen ollen. Tämän yksilön siirtäminen paikasta toiseen, ei ollut viisasta. Mummun aikanaan sijoittama paikka ei minusta ollut paras mahdollinen ja siksi kaivoin sen uuteen paikkaan, muka parempaan. Ei hyvä. Raparperi kitui ja kitui ja ilmoitti olemassaolollaan, että sen on huono olla.

Ei muuta kuin homma uusiksi. Siirsin nuutuneen ja kärsineen entiseen kasvualustaansa. Ja mitä tapahtui. Ilo oli molemminpuolinen. Raparperi viihtyi ja minä sen myötä. Sain komean sadon. Ja näin vuosienkin jälkeen raparperi osoittaa voimansa. Siitä on ollut antaa satoa naapurillekin.

 

Siis. Moni vanha konsti pn parempi kuin uusi. Sen olen tullut moneen kertaan huomaamaan.

Sama pätee nykyisin niin moneen "uudistukseen", että pientä heikottaa. Miksi ihmeessä pitää koko systeemi muuttaa, jos vain pieni osa on huonoa tai huonosti hoidettua. Miksi ei korjata vain heikkoa lenkkiä paremmaksi?

Ja kun nyt on kesä, toivottavasti, vihdoin paikallaan, on hyvä varautua tulevaan. Kyllä se talvi ja kylmät tulevat. Jos ei ajallaan, niin tulevat kuitenkin. Vanhaa puutaloa asuttaessa on hyvä muistaa tässäkin entisajan ohjeet ja neuvot. "Pidempi päivä kuin makkara", sanoi äitikin aikanaan. Jos tänään tekee vain tämän päivän asiat, voi huominen tuoda ongelmia tullessaan. On muistettava, että huomennakin pitää elää ja toimia.

Alkukevään kylminä hankitut märät puuklapit on saatava kuiviksi ja suojaan ennen talven tuloa.

Auringonpaiste kuivattaa pinotut puut suulin seinustalla.

Puut talven varalle

 

 

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Tervetuloa kesä

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

kuumemittari

 

Ainakin Porin Eetunaukiolla oli tänään (25.3.) havaittavissa jonkinlaista vaalihuumaa. Puolueiden teltoilla kävi väkeä ja tarjottavat kelpasivat. Näytti siltä, että kunta-asioiden päättäjiksi haluavien tarjokkaiden puheetkin kiinnostivat. Oli jutustelua ja kyselyjä ehdokkailta. Vastauksia kaiketi saatiin.

Ei muuta kuin itse kukin tarkasti miettimään omaa valintaansa puolueiden ehdokaslistoilta. Valinnanvaraa on. Äänestämään toki kaikki menemme. Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 29.3. ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4.

Kun kuumeet ovat laskeneet, alkaa arkinen työ kuntalaisten etujen ajamisessa. Tähän työhön tarvitaan yhteistyökykyisiä ja -haluisia henkilöitä, sillä kuntapolitiikkakin on yhteispeliä, meidän kaikkien parhaaksi. Näin ainakin toivon.

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)

Kamera. Tuolla se jälleen kököttää kaapissa ulos pääsyään. Vaikka mielestäni kuvaankin paljon, niin harrastus, mikä harrastus, aina kuvaukseen tuntuu liikenevän liian vähän aikaa. Ja aikaa siinä hieman kuluu, jos ja kun erilaisia kuvauskohteita etsii.

     kamera2

Lähes "pienen ikäni" valokuvausta harastaneena ja itsekin kuvia tehneenä, siis filmin kehityksestä (aikoinaan) aina valokuvaksi asti pimiössä, "veri" vetää valokuvaamaan. Nyt jälleen lähinnä omaksi iloksi, joskus ennen jopa leivän syrjässä kiinni pitämiseksi.

Viimeisin kuvaussessioni oli silloin, kun tuli talvi, siis noin viikko sitten. Oli pakko ikuistaa maisemaa ja mielessä kävi tulevat joulut ja joulukorttiaiheet. Saas sitten nähdä tuotoksia aikanaan. Jospa tuo kaapin perukoille jo sullomani tonttu, jonka lopulta löysin, pääsisi julkisuuteen. Tuli siis tonttuiltua.

Nykyään kun kameroita on myös mm. lähes kaikissa puhelimissa, niin kuvaukset ovat helppoja. Tässä on vain se ongelma, että kuka noita kuvia näkee, kenelle ne näytetään. "Mummu" ei välttämättä halua katsella ruudussa vilistäviä kuvia, ei kamerasta tai tietokoneelta. Käsin kosketeltavaa kamaa sitä odottaisi. Valokuviksi asti harva enää kuvia tuottaa.

Avuksi ovat tulleet kuvafirmojen tietokoneohjelmat - toki vain siis niille, joille tietokoneilla toimiminen on mahdollista - saada jotain konkreettista aikaan. Omien kuvakirjojen, taulujen yms. teko on melko helpoksi tehty. Näin nuorempi väki voisi luoda "mummolle" mukavasti katseltavia kuvia omine teksteineen. Tähän hommaan minä olen hurahtanut. Ajoittain tulee väsättyä jonkinlainen "tuotos" lähinnä omaan käyttöön, mutta onpa niitä tullut jaettuakin kavereille.

Niin se talvinen kuvaushetkeni. Nyt se olisi myöhäistä, ainakin tuon lumen osalta. Toisaalta, nyt saadaan aivan toisenlaisia otoksia, kunhan vain tuon kameran ottaisi käyttöön, edes hetkeksi. Viikonlopuksi on luvassa aurinkoista, joten maisemat saavat aivan uudenlaisensa tunnelman. Lunta

Ensin kuitenkin muuta puuhaa.

 

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)