Blue Flower

fShare
21

Siilinpoikanen

Teksti, turvallista matkaa, syntyi siitä, kun "pelastin" tai ainakin olin pelastavani yhden siilipienokaisen.

Aivan kuin vahingossa pyöräilylenkkini johdatti minut väärän tienvalinnan kautta elämän äärelle. Siinä se, siili, tepasteli aivan nenäni ja pyöräni vierellä. Tokihan minun oli pysäytettävä vauhtini. Jäin seuraamaan siilin reitinvalintaa. Pyörätie tuli ylitettyä kohtisuoraan. Ei vähäisintäkään merkkiä siitä, että minut tai muut tielläliikkujat olisi havaittu. Ei.

Siilin matka jatkui, nyt kohti ajorataa, vilkasta sellaista. Mietin, että mitenkähän käy. Ei muuta kuin astelin siilin vierellä tielle. Talutin pyörääni ja kättä nostamalla pysäytin kohti tulevat autoilijat. Minut kyllä heti havaittiin ja hetken päästä saatettavani siili. Sain hymyileviä ja kiitettäviä ilmeitä ja peukutuksia autoilijoilta.

Kiitos niin heille, kuin itsellenikin. Hyvänolon tunne oli tuolloin ja on vieläkin.

Valokuvan siili taas oli, jos ei nyt jäädä alle, niin ainakin pelästyä. Olin nimittäin juuri nykäisemässä ruohonleikkuria käyntiin, kun havaitsin vieressäni liikkuvan "möykyn". Ja siilihän siinä ja vielä pieni sellainen. Nyt pelästyin minä. Olin aiheuttaa tietämättäni katastrofin.

Jäin seuraamaan piha-asukkiani ja siinä sivussa juttelemaan sille. Tokkopa se mitään ymmärsi mökellyksestäni, mutta ei poiskaan heti mennyt. Ikään kuin kuunteli. Aikansa lämmössä oleiltuaan, siili poistui kukkapuskan kautta naapurin puolelle. Toivottavasti "Simo"-siili, joksi kaikkia pihani siilejä nimitän, osasi kotiinsa ja nimenomaan turvallisesti. Liiaksi näkee maanteillä yliajettuja ja loukkaantuneita siilejä.

Pidetään siis silmät auki, jotta nuo ihanat ja sympaattiset piikikkäät saisivat elää rauhassa omaa elämäänsä.

Turvallista matkaa - meille kaikille!