etusivuotsikko2

- Vuosi vaihtui ja tammikuu oli ja meni. Voiko olla tottakaan. Niin vain, että juu. Joskus sitä ajatteli, että kyllä sitä sitten eläkkeellä kerkeää tehdä sitä sun tätä, mutta totuuus on jotain muuta. Päivät kuluvat entistäkin nopeammin eikä paljon näytettävää jälkipolville jää. Revi tästä sitten huumoria.
Nyt on vain tehtävä niin kuin aikanaan jo lasten kanssa "huonoina" päivinä. On etsittävä omista piiloista tuo huumorinkukka. Etsii, etsii ja kyllä se aina jostain löytyy. Ehkä tälläkin kerralla.
Niin tuo tammikuu. Oliko se tipaton, kyllä.

- Katoliset eivät voi hyväksyä ”synnin kautta kehitettyä rokotetta” jos rokotekehittelyssä olisi käytetty abortoitujen sikiöiden soluja.
Sanoma liittyi loppuvuoden uutisointiin uusiin koronarokotteisiin, joilla yritetään tainnuttaa ja lopettaa koronavirus keskuudestamme.
Tulipa mieleen, että mitä voisi ajatella osan katolisten (pappien) omista synneistä, vai eikö niihin lueta mm. alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Paheksuntakin on ollut vähissä. Asia taitaa olla niin vanhaa perua, että on jo totuudeksi muuttunut.

- Nykypäivän pappi saattaisi sanoa edes, että ”voi hyvä Sylvi”, kunnes huomaisi Sylvin istuvan vieressään. Näin todella kävi anoppini syntymäpäivillä, ihan oikeasti. Ja jopa pariin kertaan. Sitten punastunut pappi lähti ja sanoi kahvikiintiönsä täyttyneen.

- Miten suhtautua kaikenmaailman rokotuksiin. Kullakin on omat näkemyksensä, uskooko niihin vai ei. Jos tästä voi jotain päätellä, niin minä olen mukana jo eräässä (ei korona) rokotetestausryhmässä. Miten lopulta käy, se jää nähtäväksi. En siis pelkää ottaa rokotetta, koronaakaan vastaan. Testattava on. Aika sitten näyttää, niin tässä kuin muussakin asiassa, tulevan elomme ja olomme, eikä se likikään aina ole rokotteista kiinni.

 Laskiainen Sivutie - Laskiainen ja hernekeitto. Laskiainen sinänsä ei minua kovin kohauta, mutta hernekeitto se on poikaa. Ei mitään purkkisoppaa, vaan kunnolla liotetuista herneistä ja pitkällä porinalla.
Netin kertoman mukaan k
irkollisessa perinteessä laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Siitä alkoi alkoi paasto, jota edelsi ilonpito ja juhliminen. Monet tavat ja taiat liittyivät naisille kuuluviin töihin, kuten pellavaan ja hamppuun sekä karjanhoitoon.
Pellavan kasvu turvattiin, kun naiset antoivat tukkansa olla auki ja harjasivat sitä ahkerasti. Laskiaissaunaan mentiin jo päiväsaikaan, eikä saunoessa puhuttu, jotta seuraavana kesänä saataisiin olla rauhassa hyönteisiltä.
Ruokaa tuli olla runsaasti ja sen piti olla mahdollisimman rasvaista: rasvarieskoja, rasvamakkaroita, siansorkkia, sekä papu- tai hernerokkaa sekä laskiaispullia.
Rasvainen ruoka takasi hyvin lypsävät lehmät ja lihavat siat. Rasva sai tiristä kunnolla sormissa eikä sitä pyyhitty pois, sillä se takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn.
Nykylaskiaiseen ovat jääneet lähinnä mäenlasku ja syömäpuolesta laskiaispullat ja hernekeitto.

- Lakiaissunnuntaita vietetään 14. helmikuuta. Samana päivänä on myös Ystävänpäivä. Vaikka ko. päivät on merkattu allakkaan, niin ystävänpäivää voinemme viettää vaikka joka päivä ulkoilua unohtamatta. Saatiin talven kunnon pakkasetkin lumivalkeaan maisemaan. - Helmikuu helistelee.

Comments powered by CComment