etusivuotsikko2

 - Sanoisinko, että kaikki liittyy kaikkeen (sairauksiinkin liittyen) ja rahalla on suuri merkitys.
Jos on oma talous kuralla, niin sitä on Porin kaupungin ja koko Suomen. Myös muu maailma kärvistelee.
Paperinteko ei Suomessa ole kannattavaa. Ehkä muualla. Ainakin rahanpainannan. Siksi paljon sitä tuntuu maailmalla liikkuvan. Miljoonat ja biljoonat. Enhän minä noin suurista mitään ymmärrä. Rahoja pyöritellään milloin minkäkin instassin kautta. Vaan ei riitä likikään kaikkeen koronan rokottamiin suomaisiinkaan yrityksiin. Ainakaan pieniin. Siksi liike työpaikoista ulospäin on tosiasia.

 

 Robotti3 Sivutie

- Pysyvä työ/osa-aikatyö. Sen saaminen on vaikeaa. Ainakin Porissa, kun seuraa ja pohtii pipparskakkutalon ikkunanaluspuiston nurmikon siistimistä.
Muistan kuinka aikoinaan anoppini oli kaupungin puistotöissä. Miehet hoisivat ruohonleikkuun ja naiset, anoppi mukaan luettuna, haravan varressa. Toki paljossa muussakin risusavottahommissa. Nyt on toisin. Ei kannata työllistää (?), vaan tilalle vaikka kertaostolla kone, robotti, joka ei tunteja laske. Ei edes niitä muutamaa, joista moni olisi jo tyytyväinen. Tästä ei verot kerry kaupungin kassaan ja kaduntallaajan ostovoimakin taitaa olla niin ja näin. Lisäksi maksetaan valtiolle työmarkkinatuesta sakkomaksuja pitkittyneen työttömyyden johdosta.


 Mielenilmaus Sivutie- Kaupungintalolla kokoustaneet päättäjät saivat jokin aika sitten ”pyyhkeitä”. Porin vanhuksille vaadittiin parempaa hoitoa runsaan sadan ihmisen voimin. Panderollit, kyltit, puheet ja kiivat huutovaatimuksetkaan eivät saaneet aikaiseksi edes ikkunoiden avauksia päättäjien kuulla viestiä. Vain verhot heiluvat, todettiin.
Mielenilmaus ei ollut vain ikäihmisten esilletulo, vaan mukana oli runsaasti nuoria, ehkä hoitajia, ehkä omaisiaan hoitavia. Huoli on yhteinen.

 

- Saattohoito. Diakonialaitoksen osasto tuli jotenkin tutuksi. Kaikessa tilanteen karmeudessaan paikka oli ERINOMAINEN. Hoitajat osaavia ja osaaottavia. Tilat kodinomaiset, viihtyisät. Saivat vierailijankin olon helpottumaan.
Kokemani vertailukohta on kaupunginsairaalan osasto. Läheisen kohtaaminen elämän loppuvaiheen hetkellä niin sairaalanomaisissa tiloissa jäi mieleen. Eikö muuta ole tarjolla, kuin kolkko huone. Hoito ja hoitajat kyllä olivat sielläkin ammattitaitoisia ja ymmärtäviä. Vain puitteet olivat erilaiset.

Kierrätystä Sivutie- Jo vain on kierrätystä! En aivan ymmärtänyt näkemääni, mutta pakko kait sen on jotenkin kierrätykseen liittyä.
Rännistä tulevaa sade/hulevettähän ei kadulle saa päästää. Ainakin näin minulle aikoinaan sanottiin, kun ei vielä ollut tuota hulevesiviemäröintiä. Kysyin, että Kokemäenjokeenko sadeveden kannan? Saunasaavitkin ovat jo täynnä. Vastauksena oli, ettei nyt maahankaan saisi. Toki hulemaksuakaan ei peritty.
Nyt olen kyseisen viemäröinnin piirissä.

- Vielä yksi asia, joka pännii. Satasairaalan logo ja siihen liittyvä tekstitys.

logoSatasairaala Sivutie 

Mitä lie pistekirjoitusta. Ja millä väreillä? Mielestäni kuitenkin väritöntä, harmaata, vaaleaa, näkymätöntä.
Asia tuli eteen, kun postilaatikkooni tuli ”Sinuun erikoistunut Satasairaala” -lehti. Sitä julkaisee Satakunnan sairaanhoitopiiri. Sen, jos minkään pitäisi olla tarkempi sanomansa näkyvyydestä. Heikkonäköisiä on sairaalassaankin hoidettavina runsain joukoin. Luulisi nyt niiden tietävän.
Mutta luulo ei ole tiedon väärtti. Tässäkään asiassa.


Olisi kiva kuulla teidänkin mielipiteitänne. Mistä vain.

Comments powered by CComment