etusivuotsikko2

Kirjoitus on korona-ajan subjektiivinen tunnelma juuri tänään ja tässä tilanteisuudessa! Suomalaista sankariperinnettä kuvaa ”kaveria ei jätetä” ja hyvä niin myös todellisessa elämässä! Mutta sittenkin uhkarohkea sankaruuskaan ei ole välttämättä parhaiden hyveiden kärkipäässä vaan se voi olla jopa loppupään asioita. Miten ahdistavuuden kanssa elää, kun epävarmuudet kuristavat jo melkein tukehtumiseen tuntuvalla tasolla? Olen usein mainostanut epävarmuuksien sietokykyä vahvuutena ja myös pitänyt tuon vahvistamista mahdollisena Ja suositeltavana tavoitteena henkilökohtaisena kasvutavoitteena, mutta… Entäpä jos näitä ei ole lainkaan mahdollistakaan saada? Pitääkö ryhtyä taisteluun tutkainta vastaan?

Miksi kirjoitin tämän tekstin? Minut oli erääseen henkilöäni koskevaan kuvaukseen määritelty positiiviseksi. Oli jätetty sivuun pessimistin viruksen tartunnan saaminen. Lopulta taidan olla sekä positiivinen että pessimisti. Positiivisesti pessimistinä yritän katsoa asiaa kuten eräs vuosikymmenten yhteistyökumppani ilmaisi silloisesta pulmasta keskustellessamme, sehän on dialektiikkaa. Siis katsotaanpa mitalin eri puolet ja siitä sitten synteesi!

Paulo Coelho ”Salaisuuksia” kalenterissa 2020 on nimennyt lokakuun ”Päättäväisyys” kuukaudeksi. Siihen kuukauden tekstiksi on ”Kun ihminen päättää jotain, hän syöksyy voimakkaaseen virtaan, ja virta kuljettaa hänet paikkoihin, joista hän ei ole edes uneksinut päätöstä tehdessään.” (Alkemisti) Tälle lokakuun ekapäivälle on kalenterissa tekstinä ”Mitä on elämä ilman rakkautta? Se on hedelmätön puu” (Hippi)

Mitä edellä mainittuun päättäväisyyteen kuuluu? Sitä on arvojen perustalta lähtevä tarkoituksen toteuttaminen. Mutta jos siinä onkin horjuvuutta. Sitä voi tulla kohtuuttomien esteiden tullessa vastaan. Itsekin aloitin tämän kirjoittamisen päivällä, mutta oli keskeytettävä. Kädet eivät kestäneetkään kirjoittamista, mutta tuettuna ne sallivat ohjata polkupyörää. Meikäläisen ikäluokan ja nuoremmissakin on ilmiselvästi kiusausta vetäytyä pois jopa jokseenkin heppoisilla perusteilla. Tilaisuus helpottaa toteutusta. Kansalaistoimintojen piirissä on tuota mahdollisuutta väläytelty, mutta kuitenkin käytännössä pistetty pää pensaaseen. Epävarmuuksien piinaava kuristusote saattaa jälleen vahvistua. Mitä siitä voi seurata? Meille tulee sekä järjestöinä että toimijoina pudokkaita. Olin tänään yhdessä verkkokoulutuksessa ja siellä yksi käytti sanaa putoamisen mahdollisuus. Hän tosin viittasi asiakkaisiinsa. Minä viittaan toiminnasta vetäytyjiin. Ihailen ja annan kymmenen pistettä ja papukaijamerkinkin kaikille niille, jotka sisukkaasti tilannetta uhmaten järjestävät rajat huomioiden toimintoja. Näin kaveria ei jätetä!

Comments powered by CComment