etusivuotsikko2

fShare
3

Huonolle toiminnalleko tulee nyt loppu?

Omia ajatuksenvirtojaan tulee silloin tällöin kelanneeksi. Kun nyt on viime päivinä häädetty leipäjonoja kaduilta yhteisen pöydän ääreen, niin tulipa siinä vastaan vuosien takaa kirjoitelma huonon sosiaalipolitiikan loppumisestakin. Silloin se näyttää olleen lopuillaan, mutta on sittemmin palannut takaisin. EU-kassit ovat palanneet ja leipäjonot pidentyneet. Siis ”huono sosiaalipolitiikka” on kanssamme tänäänkin. Leipäjonot eivät ensinnäkään ylipäätäänkään kuuluisi yhteiskuntaan, joka väittää olevansa hyvinvointiyhteiskunta, mutta eivät kuulu myöskään olemassa ollessaan kaduillekaan. Sinänsä myös tuo yhteinen pöytä ja yhdessä ateriointi ovat ihan hyvä ja kannatettava juttu eli sitä ei ole syytä asettaa vastakkain leipäjonojen kanssa. Tässä mielessä viikolla ollut Satakunnan Kansan kirjoitukset olivat erinomainen asia. Samoin kohtaamispaikka päivillä avajaispuheenvuoron asiaan liittyneet maininnat olivat relevantteja.

Huonolle toiminnalle on syytäkin tulla loppu, mutta jos ja kun tarvetta on, niin siihen on yhteiskunnan vastattava. Siis ei riitä pelkkä huonon toiminnan alasajo, jos jätetään elämisensä ehtoja näissä huonoissa toiminnoissa täyttäneet heitteille. Heikossa tilanteessa ihminen hakee selviytymisensä ehtoja vaikka kuusen latvasta, jos mitään muuta mahdollisuutta turvata elämistään ei ole. Siis on olemassa erinäisiä huonoja toimintoja, kun ei ole parempaankaan edellytyksiä. Ylätason kirjoitus- ja neuvottelupöytien ääressä maailma on erilainen kuin se on todellisuudessa. Kaikella ystävyydellä kristallikruunujen loiste sokaisee siinä kuin kirkas auringonpaiste ulkona leipäjonossakin olevan. Pistän tähän tuon yli kuusi vuotta sitten kirjoittamani jutun. Siinä viitataan myös ”Suomi Areenan” keskusteluihin ja toivotaan kehittyneelle tapahtumalle ensi kesänä kaikkea hyvää!

Huonolle sosiaalipolitiikalle tulee nyt loppu! (2.7.2011)

Monessa suhteessa arvostamani poliitikko Osmo Soininvaara toimiessaan peruspalveluministerinä esitti EU ruoka-avun jakamisen lopettamista, koska se on huonoa sosiaalipolitiikkaa. Ollessani Porissa valtakunnallisten diakoniapäivien vastuufoorumin panelistina viittasin tähän Soininvaaran kommenttiin niin, että näinhän se taitaa olla, mutta kun ei parempaakaan ole toteutettu, niin entä sitten! No nyt eilinen Savon Sanomat ja nyt myös paikallinen Satakunnan Kansa uutisoivat, että EU:n antama ruoka-apu ensi vuonna murentuu maitojauheeksi. Siis jaossa olisi pelkkää maitojauhetta. Tosin itsellenikin maitojauhe ollessani Kainuun korvessa on elintärkeä, koska autottomana lähimpään kauppaan 15 kilometrin päähän on vaikea lähteä maitoa hakemaan. Siis tämä ”huono sosiaalipolitiikka” nyt on loppumassa. Tämä on jo pääteltävissä muutaman vapaaehtoisjärjestön edustajan kommentista, sillä jakosysteemiä ei ole mielekästä ylläpitää pelkän maitojauheen jakamiseksi. Sellaisissa tapauksissa juttu tietysti voi toimia, jossa on myös muuta ruuanjakelua.

Mikä sitten on ”huonoa sosiaalipolitiikkaa”? Kun tätä alkaa peräämään, niin vastaan tulee kysymys yleensäkin köyhyyspolitiikan toteuttamisesta. Köyhyyden vastainen teemavuosi viime vuonna vain lisäsi ruokajonojen asiakasmääriä. Nyt tosin on paatoksella tuotu esiin perusturvaan saatu 100 euron korotus, jota aikaansaajat julistavat isoksi rahaksi. Kun pariinkymmeneen vuoteen ei perusturvaan ole tehty mitään korjauksia, niin kieltämättä tämä on jo saavutus, mutta edelleenkin on olemassa ”muttia” matkassa. Käteen jäävä korotus jäänee lopulta pariinkymmeneen euroon ja sen syövät sitten tulevat asumis- ja muut korotukset. Minulla ei ole patenttiratkaisua, mikä on ”huonoa” tai ”hyvää” sosiaalipolitiikkaa, mutta jotenkin tässä viime vuosikymmenten omien kokemusten valossa on kuitenkin todettava, että on ”huonokin” sosiaalipolitiikkaa on parempi tilanne kuin se, että ei ole yhtään mitään. Esimerkiksi aikoinaan mainittu peruspalveluministerin kommentti nosti esiin kysymyksiä ja keskustelua ja sitä tarvitaan edelleenkin.

Miten jatketaan?

Katselin hyvin ansiokasta Suomi areenan ohjelmaa. Ensinnäkin on lausuttava suuri tunnustus niille, jotka ovat keksineet jazzien yhteyteen tällaisen keskustelufoorumin. Sinänsä nämä keskustelut eivät tule aikaansaamaan liioin mitään muutosta mihinkään, mutta keskustelut jäävät kuitenkin ylätasonkin toimijoille jollakin tavalla alitajuntaan ja saattavat jossakin määrin vaikuttaa tietoisuuteen. Siinä mielessä tällaiset areenat puolustavat paikkaansa. Suomi areenan tämän vuotinen kaikin puolin erinomainen ohjelma koskettaa myös vapaaehtoistoimijoita ja sivuaa myös köyhyyskysymystä. Vapaaehtoisasiat näyttävät olevan Porin tapahtumien ensimmäisen päivän teemoissa. Köyhyyttä sivutaan sitten seuraavien päivien tilaisuuksissa. Kaikkineen nyt näyttää siltä, että jos ja kun ehdin palaamaan matkoiltani keskiviikoksi, niin aion seikkailla kyseisen areenan tapahtumissa. Tuskin niistäkään löytyy vastausta sen paremmin ”huonon” kuin ”hyvänkään” yhteiskuntapolitiikan sisällöistä, mutta joka tapauksessa tämänkin vuoden Suomi areenan ohjelmistossa on yhteiskunnallinen kirjo hyvin edustettuna ja varmasti sieltä voi tarttua mukaan sekä kannatettavaa että kiistämisen aiheita. Kannattaa siis mennä vaikkapa vain uteliaisuuttaan.