etusivuotsikko2

Maakuntavaalit tulossa – ollaanko valmiit?

Kansalaistoiminnan yksi alue on vaikuttaminen. Usein tässä yhteydessä puhutaan edunvalvonnasta. On muistettava, että se on osa vaikuttamisen kenttää. On erittäin tärkeää suunnata vaikuttamistoiminta ennakoivasti. Esimerkiksi ensi lokakuun 28 päivä toimitettavat maakuntavaalit ovat nyt ajankohtainen agendalle nostettava toimintakohde. Tosin vaaleihin vielä voi liittää sanan jos, mutta sekään ei käy perusteeksi ryhtyä lepäämään laakereillaan. SOSTEn maakuntavaalit - järjestötreeneissä tulikin evästyksiä järjestöväelle lähteä jo huomispäivänä liikkeelle. Siis vaikuttamisen riittävä panostus maakuntavaaleissa ei olisikaan se, että päätänpä vaikuttaa sitten 28.10.2018 äänestämällä.

Maakuntavaalit kuuluvat vaikeusasteeltaan korotettuun luokkaan, sillä tosiasiassa sen enempää ehdokkaiksi vaaleissa lähtevät kuin järjestöjen vaikuttamista hoitavat tahot puhumattakaan äänestäjistä eivät kunnolla tiedä, mistä kaikesta nyt onkaan kysymys. Tämä tietysti käy verukkeeksi olla välittämättä tuon taivaallista koko vaaleista, mutta… Vastuullinen toimija ei kuitenkaan voi vetäytyä verukkeiden taakse. Sen on otettava hanskat käteen ja ryhdyttävä töihin selvittämään, mitä edustamamme taho tahtoo saada maakuntavaaleissa esille. Tämän vuoksi on oltava ajoissa liikkeellä. Siis kukaan ei tarkkaan ole perillä siitä, mitä maakuntavaaleissa tulee todella tapahtumaan, mutta tässä auttaa hyvä tosiasioihin perustuva ennakointi.

SOSTEn järjestötreeneissä varotettiin nostamasta liikkeellelähdön rimaa liian korkealle. Varotuksen sana suuntautuu sekä optimisteille että pessimisteille, sillä hehän näkevät asiat mitalin eri puolilta, joista välttämättä kumpikaan ei vastaa tilanteen todellisuutta. Siis maakuntavaalien suhteen me kaikki olemme sosiaalisen odotuksen pyörteessä, mutta siinäkin on vaikuttamisen mahdollisuudet, joita voi ja pitää käyttää. Vaikuttaminen on kestävyyslaji, jossa nyt maakuntavaalien merkeissä on sote-maakuntauudistuksen yksi osa kyseessä. Se on nyt järjestövaikuttamisen ehkä puolimaratoniksi nimettävissä oleva noin puolen vuoden sykäys, jonka puitteissa järjestöt voivat myös hioa omaa vaikuttamistoimintaansa siitä eteenpäin. Eri tahoilla toimivia järjestöaktiiveja kehotettiinkin tuomaan esiin omia tavoitteitaan valmisteltaviin vaaliohjelmiin sekä syöttämään omia ehdotuksiaan eri kanavien kautta. Kysymyksessä on etukäteisvaikuttaminen. Tämä ei tietenkään poista myöhempää vaikuttamista, jossa usein on jo erilaiset edunvalvontakysymykset päällimmäisinä.

Etukäteisvaikuttaminen on mahdollisesti toteutuvana tuloksia tuovaa, sillä toimeenpanovaiheessa useimmiten ollaan myöhässä. Mitä järjestötreenit pistivät toimintaohjeen kolmen pointin kolmioksi? Monien käytännön kampanjavinkkien ohella tuli listattua ensimmäiseksi se, että on oltava ajoissa liikkeellä. Tuo käytännössä tarkoittaa sitä, että liikkeellä pitää olla tavalla tai toisella jo huomisaamuna. Olisiko sitten itselleni riittävä alkusysäys vaikkapa tämä juttu. Josko nyt joku muukin aktivoituisi asian suhteen. Minulta kysyikin tuttu järjestötoimija, miten aiot itse osallistua. Kerroin sen, jossa täsmennys oli, että vaikka joku taho kysyisi ehdokkaaksi, se ei tulisi missään tapauksessa kysymykseen, mutta muutoin aion olla mukana. Toiseksi pointiksi olen kirjannut pitkäjänteisyyden. Siis kysymyksessä on kestävyyslaji. Kolmas pointti on se, että on tiedettävä, mitä me kulloisessakin järjestössä haluamme saada aikaan. Siis konkreettiset asiat esiin. Siis, ylös, ulos ja maakuntavaaleihin vaikuttamaan kukin omalla tavallaan.