Blue Flower

fShare
11

Vaikuttamistoiminnan sietämätön moninaisuus

Mitä on vaikuttamistoiminta? Mieleen saattaa nousta paljon kehuttu ja moitittu lobbaus. Yksi omissakin muistoissa menneisyydestä ovat ne ”siltarummut”, joita haluttiin sekä kotoisille kyläteille että maalikyliin johtaville pääteille. Kun heitettiin pieni aika sitten tuo kysymys vastattavaksi, mitä on vaikuttaminen, niin se taisi tiivistyä vieruskaverin kanssa keskustelussa toteamukseen, että vaikuttamisella halutaan saada aikaan muutosta asiaan, joka koetaan tärkeäksi. Tuo asia voi olla sitten vaikka nuo siltarummut, mutta… Miksi jälleen tuo sana mutta? Yksinkertaisesti siksi, että vaikuttaminen on paljon moninaisempi asia kuin vain jonkin ongelman ratkaisu tai perinteellisesti käsitettynä edunvalvonta. Yleisluontoisesti ilmaistuna vaikuttaminen on yksilön tai yhteisön toimintaa oman toiminta-ajatuksensa mukaisten tärkeiden asioiden hyväksi.

Otetaanpa vaikka tärkeäksi koetusta asiasta esimerkiksi käynnissä oleva alkoholilakiuudistus. Panimoliitto on vaikuttamassa panimoiden edunvalvojana, mutta päihdealan järjestöt ovat liikkeellä yleisen kansalaisedun kansanterveyden vuoksi. Oikeastaan siinähän oluen prosenttipitoisuuden korotuksen vastustamisessa ollaan oluenjuojien edun vastaisesti liikkeellä. Olutta juomattomilla ei ole omaa henkilökohtaista edunvalvontaa asiassa. Siis vaikuttamisessa ovat olemassa sekä tunnistetut edunvalvonta-asiat että yleishyödyllisiksi koettujen asioiden edistäminen, joissa perusteina voidaan tuoda esiin vaikkapa tiettyjen ylevien arvojen mukaisuus tai yhteisen hyvän edistäminen tms.

Vaikuttamistoiminta on siis paljon muutakin kuin edunvalvontaa. Kaikkineen voisi ajatellakin siitä ”sietämättömänä” moninaisuutena. Miksi heitin sanan ”sietämätön” tähän yhteyteen? Syy on siinä, että meille itse kullekin on inhimillistä mennä yli siitä, missä aita on matalammalla tai puro kapeimmillaan. Näin saatetaan sivuuttaa vähällä huomiolla tai jopa laiminlyödä vaikuttamistoiminnan tärkeitäkin oman yhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaisia asioita. Tietenkään ei pidä ehdoin tahdoin lähteä etsimään vaikeimpia kohtia, mutta kuitenkin moninaisuus tarvitsee useinkin toimijan menemistä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle tuloksellisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Vaikuttamistoiminnan osioita

Vaikuttamistoiminnan kokonaisuuden selvittämisessä voivat hyvät kysymykset auttaa avaamaan sen piirteitä. Yksi kysymyssarja voisi olla viiden M:n ja K:n kysymysrypäs. Siinä olisivat mitä, missä ja milloin vaikutetaan sekä miksi ja miten vaikutetaan. Lopuksi  järjestön on myös ratkaistava, ketkä sitä tekevät ja keihin vaikutetaan?. Vaikuttamistoiminnan sietämätöntä keveyttä on viimemainittuun vastaaminen niin, että totta kai se on puheenjohtajan tehtävä. Näin luonnollisesti onkin, mutta… Eikös yhteisön vaikuttajia lopulta ole koko jäsenistö! Näin vaikuttamistoiminta onkin koko yhteisön asia.

Yksi toimintasuunnitelmaa laadittaessa oleva kysymys on, mihin yhdistyksen vaikuttamistoiminnan tulee nojautua? Lähtökohtana on yhdistyksen toiminta-ajatus. Tässä on huomattava monissa yhdistyksissä toimijan haasteeksi se, että on tiedostettava kulloisenkin yhteisön toiminta-ajatus, joten esimerkiksi yhteistyörakenteissa ollaan mukana oman taustayhteisön toimintalinjan pohjalta. Näin on myös tultu sille vaikuttamisen kentälle, jossa yhteistyörakenteissa edistetään kyseisen asian kehitystä. Verkostoituminen onkin olennainen vaikuttamisen kenttä.

Jokainen kansalainen vaikuttaa tietoisesti tai tiedostamattaan päivittäin tavalla tai toisella kuten puheillaan, teoillaan sekä kaikella päivittäisellä aktivisuudellaan. Se voi olla motivointia, vuorovaikutusta, yhteistyötä, verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa. Viimemainittu on esimerkiksi asiantuntijajärjestön vaikuttamistoiminnassa keskeinen toiminto. Vaikuttaminen voi kohdentua arvoihin ja asenteisiinkin, jolloin on muistettava eettiset lähtöperusteet. Vaikuttaminen on osa aktiivista kansalaisuutta ja osa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunnan muutos on nostanut yksilön merkitystä sekä vaikuttajana että vaikuttamisen suuntaamisessa. Vaikuttaminen on aktiivisen kansalaisuuden muodossa tullut kaiken aikaa lähemmäksi ja luonnollisemmaksi osaksi yksilön arkea, arkitermillä ilmaistuna tavalliseen kaduntallaajaan saakka.

Vaikuttamistoiminnan monisyisyys ja moniulotteisuus saattaa jäädä arkitohinoissa huomaamatta. Usein vaikuttamistoiminta mielletään kuntaan, viranomaisiin ja päättäjiin kohdistuvana vaikuttamisena, jolloin monia muita ulottuvuuksia jää vähälle huomiolle ja sivuun sekä voi jopa täysin unohtuakin. Yhdistykset vaikuttavat sekä jäseniinsä että ystäviinsä ja yhteistyötahoihinsa. Lopulta sen vaikuttamiskenttänä onkin yhteisömaailman eri tasot. Pulmana arkielämässä taitaa olla vaikeudet hahmottaa vaikuttamisen kokonaisuutta ja sen eri ulottuvuuksia. Tämä ilmenee mm. siinä, että paikallistasolla yllättävän vähän yhdistykset käyttävät termejä vaikuttaminen tai vaikuttamistoiminta. Tosin edunvalvontatermi on käytössä, mutta sekin melko satunnaisesti. Kaikkineen vaikuttaminen jää tiedostamattomaksi ja suunnittelemattomaksi osaksi yhdistysten toimintaa. Vaikuttamistoiminnan muodot ja tavat sekä tavoitteet vaihtelevat merkittävästi järjestön toimintakentän mukaan. Vammaisjärjestöissä edunvalvontakysymykset ovat tärkeitä ja niissä paikalliset yhdistykset myös ovat edunvalvonnassa aktiivisia.

”Tarttisko tehrä jottain?”

Tuloksellisen vaikuttamistoiminnan keskeinen ehto on yhdistyksen näkyvyys. Ilman näkyvää vaikuttamista yhdistyksen ajamat asiat voivat jäädä huomiotta ja toiminta kutistua pienen piirin sulkeutuneeksi puuhailuksi. Näkyvyyden hankkiminen on oma kokonaisuutensa ja siinä ollaan viestinnän kentällä. Senkin ”sietämätön” moninaisuus vaatii oman pähkintänsä. Halutessaan pienenkin jäsenmäärän yhdistys voi saada merkittäviä tuloksia ja muodostua merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi ja myös vaikuttajaksi. Tämä vaatii kuitenkin panostusta toiminnan ja julkisuuskuvan muodostamiseen sekä sen edelleen kehittämiseen. Kysymys on ns. imagosta. Kansan viisaus sanoo, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, joten toimintasuunnitelmaan ei olisikaan pahitteeksi kytkeä oma lukunsa vaikuttamistoiminnasta. Mietitäänpä asiaa kukin tahoillamme!