etusivuotsikko2

puitahellaanVuodenvaihteen suurin uutinen kansalaistoiminnan kannalta on varmasti silakkaliikkeen syntyminen Suomeen.

"Maan hiljaiset", ääriainesten uhkaa ja öyhötystä pienellä pelollakin katselleet tavalliset ihmiset  alkoivat kokoontua rauhanomaisen, ihmisarvoa loukkaamattomana pitävän ajatuksen ympärille.  Tilausta tälle täytyi olla, koska esimerkiksi facebookissa runsaan viikon aikana parikymmentätuhatta ihmistä liittyi mukaan, ja päivittäinen kasvu näkyy olevan tuhannen ihmisen luokkaa.

Hieno piirre asiassa on se, että nyt on perustettu liike johon mahtuvat mukaan kaikki. Kaikki jotka puolustavat ihmisyyttä, haluavat vähentää vihanlietsontaa - ja siinä se olennainen sitten sisällöstä olikin. Ja tekevät sen solvaamatta ja loukkaamatta edes  vastustamiaan rasisteja ja natsimielisiä , henkilökohtaiset loukkaukset kun jätetään väliin. 

Mukaan näyttävät hyvin sopineen  kaikkien puolueiden jäsenet ihan äärioikeiston puoliaseellista siipeä lukuunottamatta -heille tämänkaltainen kansannousu tietysti on kovin ikävää katseltavaa. Ja mukana ovat myös erilaisia maailmankatsomuksia tunnustavat ihmiset, ainakin toistaiseksi keskustelu on pysynyt hyvin asialinjalla siitä huolimatta että lähes kaikissa muissa asioissa kuin ihmisarvon puolustamisen suhteen  näkemyserot voivat olla todella rajuja.

Kyllä ihmiset -ainakin lähes kaikki- pystyvät asialliseen keskusteluun, kun sovitaan pelisäännöistä.  Ihan varmasti haasteitakin tulee, olisi kumma jos joku ei aina joskus haluaisi  nostaa esiin juuri omaa ideologiaansa, poliittista, filosofista tai johonkin muuhun liittyvää. Ja jos sattuu sopivasti hollilla olemaan joku toinen, jonka maailmankatsomus on päinvastainen, niin  väittelyhän siitä syntyy.  Mutta, jos sekin osataan tehdä asiallisuuden rajoissa, asiapohjaan ja tietoon ja tieteelliseen ajattelutapaan perustuen, niin  sekin onnnistuu ketään loukkaamatta.

Keskustelu on todella vilkasta, ja pitkästä aikaa tuntuu siltä että ns. tavallinen kansa on lähtenyt liikkeelle, osallistumaan johonkin.  Ehkä pitkään onkin ollut kysymys tällaisen mahdollisuuden puuttumisesta?  Puolueet, erilaiset etujärjestöt, hengelliset järjestöt...onhan noita oman rajatun ideologiansa ja katsomuksensa piiriin sieluja kerääviä toki ollut riittämiin, mutta  näiden yläpuolelle, kaikille tilaa antavia foorumeja ei juurikaan ole näkynyt. Ja jos on yrityksiä ollut, kovin usein ne ovat olleet sittenkin jollain tapaa "ylhäältä johdettuja", vähän kuin viran puolesta  ylhäältä alaspäin elämänohjeita jakavia.

Ihan ilokseni olen huomannut, että olenpa tainnut tähänkin asti jollain tapaa hyvässä seurassa olla...kovin suuri osa facebook-kavereistani näkyy   lähteneen mukaan.

Jos hyvin käy, tämä saattaa merkitä melkoista voittoa vapaalle kansalaistoiminnalle -ihmisillä on halua olla mukana.

Comments powered by CComment